perjantai 29. kesäkuuta 2018

Maastokone

Keskiviikkona oli Tavesin jälkikoe. Jeriko oli päivän mun veljellä ja veljen vaimolla hoidossa, ja sai samalla ihastella mun kummityttöä, 7kk ikäistä vauvaa. Jeriko aivan rakastaa vauvoja. :)

Koe alkoi jälkiosuudella, meillä oli jälki numero 3. Jana oli aika kosteassa paikassa metsän matalassa osassa. Jeriko teki hienon janan, eteni pääosin tikku suoraan, lopusta väisti jonkun esteen, mutta jatkoi sitten taas suoraan. Hastoi pari askelta oikealta ja otti jäljen sitten vasemmalle eli oikeaan suuntaan. :) Janalta 30/30.

Heti janan jälkeen alkoi nousu kalliolle ja nousut ja laskut oli jäljen teema muutenkin. Ekan kepin jälkeen kulmassa Jeriko otti jäljen ensin vasemmalle, jäljesti lähes tien laitaan, mutta palasi sitten takaisin kulmaan ja otti jäljen toiseen suuntaan. Oletin, että siitä oli mennyt ehkä ihmisen jälki. Myöhemmin jäljen puolivaiheen jälkeen uskoin nähneeni karhun jäljet, mutta kun Jeriko ei korvaansa heilauttanut ja jatkoi vaan eteenpäin, en ehtinyt jäädä tutkimaan. Todennäköisesti karhu oli kuitenkin kulkenut alueen läpi, koska siihen viittaavia havaintoja oli myös jäljiltä 2 ja 4. Onneksi mulla oli pesukarhu mukana, niin ei tarvi karhuja pelätä. :D

Kaksi viimeistä keppiä oli lyhyillä väleillä tosi lopussa, ja kun ekan ja tokan kepin välissä oli tuo harhautuminen ja sitten vielä pitkiä keppivälejä, niin ehkä jo vähän alkaa jännittämään, että onko joku keppi jäänyt ja jos on, niin mikä ja voiko sitä ehtiä etsimään. Olin niin onnellinen, kun viitos keppi nousi eikä siinä ollut vikan kepin merkintää! :D Kaikki kepit sitten nousi ja olin aivan todella tyytyväinen, rankassa maastossa (kuulemma kokeen "paras" osui just meille") ainut 3-luokan koira joka nosti kaikki kepit.

Esineruutuun mentiin lähes suoraan kun tultiin majalle. Edellinen narttukoira oli pissannut ruudun etuosaan johon Jeriko ensin jäi, mutta kun sanottiin, että siinä on pissa niin sain uusintalähetyksellä Jerikon jatkamaan normaalisti työskentelyä. Kolme esinettä nousi aika nopeasti, Jeriko lähti just sinne minne lähetin ja nosti esineet nopeasti. Kolmen jälkeen yksikään esine ei ollut ollut ihan kulmassa mutta kuitenkin aika lähellä ja sekunnin mietin, että mihin vielä lähetän kunnes päätin lähettää oikeasta laidesta viistosta ruudun etuosan poikki. Tällaisia viistoja lähetyksiä ei olla paljoa tehty eikä Jeriko ole oikeastaan koskaan niihin ihan tarkkaan mennyt ,mutta nyt lähti just sinne minne lähetin ja lähetin suoraan päin vikaa etuesinettä, jonka Jeriko sitten nopeasti nosti kiven takaa. :D Vähän oli tuuriakin matkassa, mutta esineruutu siis 30/30 ja maastosta täydet pisteet! :)

Tottiksesta enää siis hyväksytty tulos tavoiteltavana, helppoa, eikö? Tai sitten ei. Ääntelyä ei ollut nyt pahasti, pientä inahdusta, mutta ei sellaista haukahtelua. Istumisen Jeriko kuitenkin meni maahan, valmistelevaan osaan lähdössä äänteli eikä sitten kuunnellut. Seisomisesta luoksetulossa tuli suoraan sivulle, joku aivopieru. Voih. Hyppy kierrettiin niin kuin tarkoitus olikin. Mutta sitten tapahtui katastrofi, Jeriko ei mennyt vinoestettä! Harkitsi sitä, mutta selvästi totesi että ei pysty. Koivumäessä esteet on lievästi ylämäessä, mutta ei tullut siis takaisinkaan.

Eipä tuosta sitten paljoa jälkipolville kerrottavaa. Tottiksen kokonaispisteet vaivaiset 57 pistettä! :( Kokeen jälkeen menin vinoestettä tekemään ja Jeriko ei aluksi (kokonaisena normi liikkeenä) olisi sitä suorittanut, mutta yhdessä juosten meni normaalisti. Hieroin ja venyttelin Jerikoa sitten itse illalla ja huomasin, että sillä oli aika paljon jumia oikeassa hartiassa ja kyljessä. Miikku kävi sitten eilen paimennustreenejä ennen vielä hieromassa ja alkaa nyt näyttämään paremmalta.

Luulen tietäväni syyn jumittamiseen. Jerikollahan on nuorena murtunut oikeasta jalasta varvas ja siihen on kehittynyt jälkikäteen nivelrikkoa. Nyt on selvästi näkynyt maantien isolla sepelillä kävellessä varpaiden aristelua ja todennäköisesti varvasvaivan seurauksena on sitten tullut lihasjumit. Toivotaan, että helpottaa pian. Sunnuntaina olisi vielä jälkikoe ja sen jälkeen pidetään varmaan taukoa kunnes varvastilanne rauhoittuu.

torstai 21. kesäkuuta 2018

Jupiterin SmartDog-testi ja Jerikon pentusuunnitelmat uudelleen vireille

Jupiter kävi maanantaina SmartDog-testissä. Päätin silloin jo aikaisemmin mielenkiinnosta käyttää senkin. Eroja oli Jerikoon ja Ukkoon nähden ja ihan mielenkiintoista oli nähdä Jupiterin testi vaikka mitään maata mullistavaa sieltä ei tullutkaan.

Raporttia ei vielä ole, mutta kuten odottaa saattoi Jupiter suhtautui testaajaan erittäin avoimesti ja ystävällisesti. Sylinteritestissä Jupiterilla oli impulsiivisuutta, välillä yritti pleksistä suoraan ja välillä meni sivulta hakemaan. Jupiterilla näkyi tässä osiossa ja muutenkin testin aikana jonkin verran malttamattomuutta ja pientä piippaamista, kun Jeriko ja Ukko taas oli testissä hyvin tyyniä.

Erilaiset osoitukset Jupiter luki aika hyvin, yksittäisiä virheitä joissain kohdissa tuli, että ihan Jerikon 100% oikein tasolle ei yltänyt kuitenkaan. Tilallisen tehtävän Jupiter suoritti täysin itsenäisesti 10 sekunnissa. Hetken jo luulin, että suorittaa sen about kahdessa sekunnissa, kun lähti heti etenemään kompostiverkon puoleen väliin saakka, mutta siitä kääntyi vielä kertaalleen takaisin ennen kuin suoritti tehtävän loppuun.

Huijausosiossa Jupiter oli ihmisen osoituksella ohjattavissa harhaan, mikä ei sinänsä ollut yllätys koska se on niin miellyttämisenhaluinen ja haluaa niin kovasti tehdä ihmisen kanssa yhteistyötä. Ei sillä sellaista omaa päätä oikein olekaan.

Muistiosiossa Jupiterin keskittymisongelma teki hallaa ja Jupiter muisti vain kaksi ensimmäistä viiveellä tehtyä toistoa. Mallioppimista Jupiterilla selvästi oli, mutta itse laite sitä vähän jännitti. Meni melko lailla suoraan kokeilemaan nappia nenällä, mutta ehkä koska laitteen pitämä ääni jännitti sitä jonkin verran, se ei painanut riittävän lujaa. Jupiter kävi kuitenkin useamman kerran napilla ja kerran saikin painettua riittävällä voimakkuudella.

Päättelytehtävässä Jupiter (vähän niin kuin Ukko) tuntui tyhjän kupin näyttämisen jälkeen katsovan selvästi toista kuppia, mutta valitsi kuitenkin joka toistolla vasemmanpuoleisen, eli ei tehtävää oikeasti ymmärtänyt.

Nyt kolme omaa koiraa testauttaneena SmartDog-testistä jäi tunne, että siitä voi saada paljonkin esimerkiksi kouluttamista hyödyttävää tietoa, varsinkin jos koiralla on jotain erikoisuuksia joista ei itse ole päässyt ihan selville. Ainakin jälkikäteen Ukon kohdalla moni asia sai selityksen. Toisaalta jos koira on helposti koulutettava ja helposti itsekin luettavissa, niin en koe, että testi välttämättä antaa uutta lisätietoa, enemmänkin vaan vertailukelpoista objektiivista arviota koirasta, jota voi ehkä verrata rodun keskiarvoon jos rodussa on riittävästi testattuja koiria.

Juhannus alkoi hyvillä uutisilla. Jerikollahan todettiin kevättalvella siemennesteen laatu heikentyneetksi ja eturauhanen suurentuneeksi. Eturauhanen ja kivekset ultrattiin normaalilöydöksin ja Jeriko sai Tardak-hormonipistoksen. Jälkikäteen nyt sitten kahdelta asiantuntijalta kuulin, että Tardak itsessään voi myös heikentää siemennesteen laatua, eläinlääkäri joka ultrasi ei osannut tuota silloin varmaksi sanoa ja päädyttiin tähän, koska vaihtoehtoinen lääkitys olisi aiheuttanut 6kk kilpailukiellon.

Nyt sitten hyvin jännittyneessä mielentilassa mentiin uusinta siemennestenäytettä ottamaan 2kk Tardak-pistoksen jälkeen ja siemenneste todettiin loistolaatuiseksi (vaikka Tardak voisi heikentää laatua jopa 6-8kk ajan)! Hurraa!! :))) Jerikon eturauhanen on myös normaalistunut eli pienentynyt, joten nyt olisi toiveissa uusintayritys Mandin kanssa ja toivotaan, että tällä kertaa kaikki sujuu ongelmitta ja pentuja tulee loppuvuodesta. Juoksuja odotellaan alkavaksi syyskuussa ja todella toivon pentuja tästä yhdistelmästä, tykästyin Mandiin tosi kovasti. :)) Pentue on suunnitteilla Kautuksen kenneliin, joten Nanna Aholta voi kysyä lisätietoja ja itse annan mielelläni lisätietoja Jerikosta. Jerikoa saa myös tulla tapaamaan jos pentue kiinnostaa. :)

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

PK-jäljen rotumestaruus

Eilen kilpailtiin bordercollieiden ja australiankelpieiden PK-lajien rotumestaruuksista Hyvinkäällä. Ilmoittauduin kokeeseen lähinnä ajatuksella, että on edes varma koepaikka kun noihin 3-luokan jälkikokeisiin ei ole mitenkään helppo saada koepaikkaa. Toki olisi voinut käydä niin, että olisi ollut tottiskarsinta, mutta nyt osallistujia oli kuusi ja kaikki pääsivät maastoon.

Maasto aloitettiin jäljellä, meillä jälkinumero 4. Maasto oli tietenkin aivan rutikuiva, miten se olisi miksikään muuksi muuttunut kun edelleenkään ei ole sateita näkynyt. Hiekkatie pöllysi hullun lailla janapaikoille ajaessa.

Jerikon janasuoritus oli aika täydellinen. Suoraviivaisesti eteni, pysähtyi jäljen kohdalla kuin seinään, tarkasti pari metriä takajälkeä ja valitsi sitten oikean suunnan. Eka keppikin oli ehkä 50m janasta, joten saatiin heti iloitsemisen aihetta! Kaksi seuraavaa keppiä oli pitkillä väleillä, mutta kun Jeriko jäljesti hienosti ja tarkasti, niin en suuremmin huolestunut. Jeriko meni kuin juna raiteillaan, paitsi että toisen kepin jälkeen taisi olla hirvi tmv ylittänyt jäljen, kun Jeriko teki kulman mutta jäljesti vähän epäluuloisena vajaan liinan mitan ja palasi sitten paikalle, jossa oli kasvillisuus tallaantunut, nosti siitä oman jäljen ja jatkoi.



 Kuumuus ja kuivuus teki olosuhteista tosi rankat ja jäljen lopussa Jeriko oli kyllä todella väsynyt, mutta aivan todella upean tarkasti jäljesti loppuun saakka. Tuloksena kuusi keppiä maastosta ja janalta täydet pisteet eli 170p jäljen jälkeen. :) Käytin Jerikon tässä välissä uimassa mikä oli kyllä hyvää viilennystä. :) 



Esineruutu oli aikamoisessa ryteikössä jossa koiraa ei nähnyt valtaosan ajasta ja koira joutui pomppimaan jatkuvasti jonkun yli. Hienosti Jeriko kyllä teki töitä ja kaksi ekaa esinettä löytyi tosi nopeasti, kolmas hetken päästä. Neljäs esine jäi valitettavasti etuesineenä ekan lähetyksen paikalle, vähän liian vauhdilla oli Jeriko siitä vielä ponkaissut yli ja siitä sitten siirryttiin koko ajan ettei ollut toista mahdollisuutta saada hajua. Esineruudusta 25/30p.

Tottiksiin sitten. Saatiin suorittaa ekana ja kenttään tutustumisessa tein vähän rallitokohömppää, jolla Jeriko asettui aika hienosti kuulolle. Jeriko tuli kentälle vielä hienossa mielentilassa, mutta tuomarin kättelyn jälkeen alkoi möykkääminen. Jeriko haukkui tosi paljon, koko pitkän suoran menon ja sitten rytminmuutoksissa jne. Jäävien liikkeiden valmistelevissa osissa myös haukkui, mutta ihme kyllä kuunteli ja teki liikkeet oikein. Hyppy jätettiin hyppäämättä, mutta estenouto hyvä ja eteenmeno hieno. Hypyn lisäksi ei siis muita liikevirheitä, mutta Hurstilta 74p ja ykköstulos jäi harmillisen yhden pisteen päähän!

Pienenä lohdutuspalkintona Jeriko voitti rotumestaruuden mikä kyllä toki sekin oli tosi hienoa, vaikka sitä 1-tulosta lähdettiin kyllä hakemaan. Jeriko oli kuitenkin ansainnut makkarapalkan. :)





Tänään olin itse töissä, muuten olisin varmaan mennyt katsomaan agilityn SM-kisoja ja voi hitsi kun harmittaakin jälkikäteen etten ollut katsomassa. Jerikon siskopuoli Likka (Briskness Lindsay Lohan) vetäisi tuplanollan pikkumaksiluokassa ja oli lopulta SM5! Hurjan paljon onnea haluan toivottaa Hennalle ja Likalle, upeaa! :) Finaaliradan näin videolta ja todella upeasti, kevyesti ja helposti ohjautuva koira. Hyvin paljon samaa kuin miltä Jerikon vieminen radalla tuntuu. Täytyy sanoa, että ei nämä näyttelylinjaiset mitään turhia sohvaperunoita ole, etenkään ei Anitan kasvatit tai Kertun (ja Jerikon parhaan Coxi-iskän) jälkeläiset. Kyllä saa ylpeä olla. :)
http://tolleri.net/tulospalvelu/tulokset.php?paiva=2018-06-17&jarjestaja_id=1619270646#12

Paljon on kaikkea muutenkin touhuiltu. Käytiin Liisa-Idan kanssa melomassa ja samalla uittamassa Kidettä, Ukkoa ja Jerikokin matkassa. Ukko otti uimisesta kaiken irti ja vaikka olin varautunut kuulo-ongelmiin pillillä, Ukko ui silti pari kertaa tosi kauaksi (pelastusliivit oli siis varmisteena ja keventämässä menoa) ja sitten siitä rantaan hetkeksi lepäämään vaikka kanoottiinkin olisi voinut tulla ja siitä taas uudelleen uimaan. On se kyllä nopea uimari!

Tänään käytiin myöskin uimassa ja Jupiter suostui pitkästä aikaa tulla uimaan pientä lenkkiä, veteen se kyllä piti edelleen nostaa. Mutta tuli mukana itse kun uin vähän matkaa poispäin rannasta, joten eiköhän sekin pikku hiljaa opi. Huomenna onkin sitten Jupiterin vuoro käydä SmartDog-testissä, ihan jännää. :)

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Ensimmäinen FH-koe

Tänään oli Ukon ja mun ensimmäinen FH-koe. Koe oli bortsujen rotumestaruuskoe Kuortaneella ja tultiin Pohjanmaalle jo eilen. Treenailtiin illalla vanhan treenikaveri-Tiinan sekä Jessican kanssa ja Tiina majoitti meidät kotonaan. Jupiter sai samalla oikein hyvää harjoitusta koiraan tottuneen lapsen kanssa ja lapsipelko ehkä pienen aavistuksen helpotti. 

Tänään sitten tosiaan kokeeseen ja Ukolle arpoutui koko kokeen ensimmäinen jälki. Ukolla oli ihan yksityispelto, heinä oli maltillisen korkuista ja pohja aika kuiva. Tiedossa oli, että treeni Ukon kanssa on pahasti kesken ja vielä enemmän varmuutta tarkkaan työskentelyyn pitää saada lyhyellä liinalla ajaen. Nyt sitten yhtäkkiä vaan 10m liinassa ja eniten jännitti, että päästäänkö alusta liikkeelle, ettei ala siinä varmistelemaan.

Alku menikin sitten tosi hyvin! Ukko lähti tosi hyvällä tahdilla ja tarkasti jäljestämään ja sydämessä vähän läikähti, kun pääsin paalulta sen perään ja katsoin, että se jäljestää kyllä nyt niin hienosti. Ekalla suoralla tuli ensin pari pientä tarkastusta sivusuunnassa, mutta Ukko hienosti itse hillitsi isommat kaarrokset ja heti palasi takaisin jäljelle. Kyllä näytti hyvältä! :)

Sitten tuli joku epävarmuus ja palasi vähän takaisin päin, lähti mun lisäkäskyllä sitten taas jatkamaan (ja Outi Hermiö muuten tuomarina ihanan kannustava ja ohjaava!) ja tultiin ekalle esineelle jonka Ukko ilmaisi tosi hienosti. :) Esineeltä matka jatkui tosi hienosti jäljestäen.

Ekan kulman Ukko ehti jo kääntyä suoraan ja itse ehdin jo siirtyä sen perään (ja taas vähän ylpeys Ukosta läikähti rinnassa), mutta sitten Ukkoon iski epävarmuus ja tuli takaisin tarkistelemaan kulmaa. Matka jatkui ja toinen kulma tuli heti perään, tässä vähän taas epävarmuutta. Kolmannella suoralla Ukko sitten tarkasteli niin pitkälle, että veti mut pois jäljeltä ja koesuoritus loppui siihen.

Upeaa kuitenkin oli se, että saatiin vielä jatkaa jälkeä loppuun ja loppuun päästiinkin eikä mm. harhat häirinneet Ukkoa yhtään. Kun pääsin sitten treeninomaisesti ajamaan jälkeä lyhyemmässä liinassa, homma pelitti taas paremmin. Nyt oli vaan liikaa liian nopeasti tuo 10 metrin liina, kun koulutus vielä kesken.

Olen kuitenkin tosi tyytyväinen Ukkoon. Se näytti myös tosi hienoja pätkiä ja kun se on jo viikon koulutuksella parantanut ihan huimasti, niin tiedän että varmasti siitä tulee todella hieno jälkikoira. Harmi, että en ole osannut viedä Ukkoa eteenpäin tällä tavalla jo alkukeväästä, mutta toisaalta turha sitä on harmitella nyt jälkikäteen. Pääasia, että tiedän tasan tarkkaan missä on ongelma ja toisaalta olen jo nähnyt että se on ihan korjattavissa. Ei siis muuta kuin lisää treeniä ja uusiin kokeisiin sitten kun ollaan siihen valmiita. :)

Hienosäätöineen ja nyansseineen FH-jäljestä on tullut aika koukuttava laji. ;) 


perjantai 1. kesäkuuta 2018

SmartDog-raportit ja jäljestystä

Tänään tuli SmartDog-testiraportit sekä tunnukset palveluun, josta pääsee tarkastelemaan oman koiran tuloksia kuvaajina verrattuna rodun keskiarvoon sekä kaikkien koirien keskiarvoon.

Jerikon kokonaisarvio testin perusteella:
"Jeriko on ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Jeriko on testissä hyvin rauhallinen, ystävällinen ja keskittyy loistavasti joka tehtävään. Sylinteritestissä ja koko testin ajan Jeriko osoittaa hyvää itsehillintää – Jeriko ei kiihdy missään osiossa liikaa. Jeriko lukee erinomaisesti ihmisen eleitä, mutta ei silti ole niillä johdettavissa harhaan (huijaus -osio). Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Jerikolle helppo - sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli liian vaikea. Jeriko on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, ja se on hyvin intensiivinen avunpyynnissään. Jeriko saa kaikki oikein myös muistitehtävässä, mikä on sekin harvinaista. Jeriko pystyy myös selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön. Jeriko on kognitiivisesti selkeästi keskivertokoiraa korkeamalla (huomaat tämän siellä tietokannassa). Jerikolla on lisäksi itsenäisen koiran ilahduttava piirre mitä ei aina näy selkeästi bordercollieilla – koira kykenee miettimään tälläisessä tilanteessa, mikä on edullista sille itselleen. Monet bordercolliet tuntuvat miettivän sen sijaan mitä omistaja haluaisi niiden tekevän, tai mikä tehtävässä on ”oikein”. Hieno koira!"

Ukon kokonaisarvio testin perusteella:
"Ukko on aluksi pelokas vierasta testaajaa kohtaan, eikä ole suuremmin halukas tutustumaan uuteen tilaan. Ukko on kuitenkin erittäin hyvin motivoitunut ruoasta, eikä osoita tämän jälkeen pelkoa testaajaa kohtaan. Ukko keskittyy hyvin, ja on erittäin motivoitunut testin ajan, vain katsetta saa välillä houkutella ylös silmiin saakka. Ukko käyttäytyy sylinteritestissä impulsiivisesti, ja jonkin verran impulsiivisuutta näkyy myös nopeissa virhevalinnoissa eleet osiossa. Muuten koira ei kiihdy. Eleissä Ukko ymmärtää ehdottomasti parhaiten jalan ja kehon käännöksen vihjettä – katsetta ei lainkaan, ja kädetkin ovat vaikeita. Ukko ei ole myöskään eleillä johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Ukolle helppo - sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli liian vaikea. Myös sosiaalisen mallioppimisen tehtävä oli sille vaikea, eikä se lähtenyt painamaan tai koskettamaan laitetta. Ukko on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Muistitehtävässä Ukko saa hienosti ¾ oikein, mikä on hyvä suoritus. Ukko on bordercollie, joka työskentelee enemmän itselleen, eikä sitä kiinnosta ihminen suuresti. Sen on vaikea katsoa testaajaa, ja mieluummin se katsoo muualle. Kun loogisessa päättelyssä on usein bordercollieilla vaikeuksia oppia katsomaan alas papereille, (ne tuijottavat testaajaa yleensä vain silmiin), oli se taas hyvin helppoa Ukolle. Tehtävät, joissa ihmisen rooli oli vähäisin, olivat Ukolle helpompia (mahdoton tehtävä, muisti). Uskoisin, että tämä koira on parhaimmillaan täysin itsenäisessä työssä."

Ihan mielenkiintoiset raportit. Ukon raportissa huomio kiinnittyy tuohon ekaan lauseeseen ja sanaan "pelokas". Pelokas ei ehkä ole ihan oikea termi, "varautunut", "pidättäytynyt" tai "epäileväinen" voisi olla oikeampi termi. Ukko tuntui siinä ihan aluksi miettivän, että mihin eläinlääkäriin sitä on tultu ja mitä epäilyttävää täällä on meneillään. Mutta sitten heti, kun sai namia unohtui epäileväisyys. Mutta eipä Ukko tosiaan katsekontaktia testaajaan ottanut kunnolla ollenkaan koko testin aikana.

Viime aikoina siihen on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja onhan Ukko tosiaan aikas pidättyväinen, eikä sitä oikeastaan kiinnosta vieraat ihmiset. Ei se oikein kiinnitä huomiota treenikavereihinkaan.

Ukon vertailussa kiinnittyi huomio erityisesti sen V-aidan suoritukseen 13s vs. bordercollieiden keskiarvo 39s, aika vikkelä poika kun ruoka on kyseessä. ;) Ja hienoa ettei jumittunut sinne aidan kärkeen vaikka ruoka näkyi vaan pystyi irtaantumaan ruuasta. Mahdottomassa tehtävässä Ukko käytti 75% ajasta itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja 25% ajasta pyysi apua. Itsestäni tuntui vielä lyhyemmältä tuo avunpyyntöön käytetty aika, mutta kello ei varmastikaan valehtele. Tyytyväinen olen siihen, että passiivisuutta Ukko ei tarjonnut koko testin aikana ollenkaan. :) Muistitehtävässä Ukko muisti kolme lyhimmällä viiveellä olevaa toistoa, rodun keskiarvo 2,35. Jalalla ja vartalolla (ristikkäisellä kädellä) osoittamista Ukko ymmärsi paremmin kuin testatut bordercolliet keskimäärin, mutta muita ohjauksia selvästi huonommin, katsetta ei juuri ollenkaan.

Allekirjoitan tuon, että Ukko on parhaimmillaan itsenäisyyttä vaativissa tehtävissä. Esim. valjakkolajit, joissa koira periaatteessa saa täysin itsenäisesti tehdä omaa suoritustaan, sekä jäljestäminen on Ukolle kyllä vahvoja lajeja. :)

Jeriko tosiaan luki kaikki eleet 100% oikein ja tämä on selvästi yli rodun keskiarvon tai ylipäätään kaikkien testattujen koirien. Myös muisti 4/4 oli selvästi testattujen koirien keskiarvoa parempi. V-aitaan Jerikolla kului aikaa 27 sekuntia, matkaa hidasti alun lyhyt luvan kysyminen, että varmastiko voi vaan tavoitella vaikka on aita. Mahdottomassa tehtävässä Jeriko käytti alusta 9% ajasta itsenäiseen yrittämiseen ja sen jälkeen lopun ajan intensiiviseen avun pyytämiseen ihmiseltä. Yllätyin tosiaan siitä, että Jeriko yritti itsenäisesti näin lyhyen aikaa, mutta toisaalta on verrannollinen esim. lelun vierimiseen sohvan tai pöydän alle mistä lelua ei itse saa, kyllä Jeriko silloinkin pyytää ihmisen apuun. Itsehillintä Jerikolla oli rodun keskiarvoa parempaa testin aikana.

Tässä jälkikäteen on taas tullut lisää pohdittua näitä tuloksia ja informaatiota mitä niistä voi saada. Ukon jähmeys agilityssä on todennäköisesti liittynyt tuohon vaikeuteen lukea eleitä. Agilityn ohjaus usein tapahtuu pitkälti kädellä tai katseella ohjaten, joten ei ihme, että välillä tuli virheitä tai toisaalta Ukko kilttinä poikana hidasti tahtia, kun sille on ehkä ollut vaikea ymmärtää ohjausta. Jos olisi taas osannut ohjata sitä enemmän jaloilla (rytmillä?) ja vastakkaista kättä käyttäen soveltuvissa tilanteissa, olisi ehkä voinut olla tilanne toinen. Periaatteessa olisi mielenkiintoista joskus kokeilla, mutta ei me agilityn pariin enää palata. Ukolla on ihan hyvät lajit nyt mitä harrastaa ja näistä se varmasti kuitenkin nauttii kaikkein eniten. :)

Vepestäkään ei olisi kyllä tullut Ukon kanssa mitään, kun käsiohjauksia ei ymmärrä ja kuulokin heikko. :D

Tällä viikolla onkin sitten tehty jälkeä oikein olan takaa. :D Maanantaina saatiin pitkästä aikaa Taina ja Hero treenikavereiksi. Tallasin itse Ukolle jäljen ja pitkästä aikaa saatiin harha jäljelle kun Taina tallasi sen sitten tunti oman jäljen tallaamisen jälkeen. Itse tallasin Herolle jäljen.

Jälkien vanhetessa käytiin uimassa ja olikin mukavaa uida Heron ja Ukon kanssa pitkiä lenkkejä järvellä. Jupiter ei nyt sitten kuitenkaan rohkaistunut uimaan vaikka kerran meni jo hyvin, vaan pelastusliiveistä huolimatta haluaa vaan aina rantaa kohti. Lähdettiin uimaan eri rannasta kuin yleensä on menty ja yhdeltä rundilta takaisin rantaan uidessa Ukko harhaantui uimaan siihen paikkaan mistä yleensä Matin kanssa mennään uimaan. Siellä oli sitten naishenkilö ja hänellä musta terrieri, joita Ukko ei noteerannut millään tavalla, nousi vaan "hyppykivelleen" ja kääntyi valmistautumaan uuteen hyppyyn.

Ukon hölmistynyt ilme oli aika "priceless", kun terrieri alkoikin räyhätä selän takana ja Ukko tajusi olevansa vähän pinteessä. :D Luikki sitten lopulta rantaa pitkin meidän rantautumispaikkaan. On se niin kiltti. :)


Tanjalta tuli sitten jälkeä ajaessa aika tärkeä havainto! Mä olen antanut ihan liikaa vapauksia Ukolle jäljellä ja se on saanut tehdä aivan liian isoja tarkastuskierroksia. Vähän silleen metsäjälkityyliin. Kun otin Ukon lyhyemmälle liinalle, alkoi homma toimimaan paremmin, vaikka sellaista pyrkimystä haahuiluun edelleen olikin. Tärkeä havainto kuitenkin, hitsi kun tämän olisi tajunnut aikaisemmin ja olisi kaikki tämän kevään treenit saanut tehtyä tälleen.

Jälkiä on tehty tällä viikolla myös keskiviikkona, torstaina ja tänään perjantaina. Kun otin Ukon lyhyemmälle liinalle enkä edennyt sen perään jos poistui jäljeltä, on jäljestys alkanut nopeasti siistiytymään ja eilisellä itse tallaamallani jäljellä Ukko ajoi jo pitkiä pätkiä tosi tarkasti jäljen päällä kuin raiteilla ja pyrkimykset tarkasteluun oli ylipäätään vähäisiä.

Tänään otin aamulla Ukon autoon ja Ukko pääsi työpäivän ajaksi mun kaverin luo, mistä sitten lähdettiin työpäivän jälkeen kohti Tuusulaa. Rami oli tallannut Ukolle jäljen ja Outi tehnyt siihen harhan. Halusin ennen sunnuntaina koetta saada Ukolle vielä vieraan jäljen jossa on vieraan tallojan harha, ihan varmuuden vuoksi vaikkei Ukko harhoihin ole mitenkään reagoinutkaan.

Ei reagoinut tälläkään kertaa yhtään mitenkään. Mutta vieraan hajuiset esineet olikin yllättävän iso ihmetys Ukolle. Ensimmäisen esineen kohdalla Ukko istahti hölmistyneenä ja toisesta olisi mennyt kokonaan ohi. Kolmannen Ukko onneksi ilmaisi jo hyvin, joten toivon mukaan siitä jäi hyvä muistijälki Ukolle. Tosi tyytyväinen olen kyllä Ukkoon tälläkin jäljellä, jäljestys oli todella täsmällistä ja tarkastelua ilmeni vain toisessa piikkikulmassa jossa itsekin vähän kadotin ohjaustaitoni. Hienosti Ukko kuitenkin löysi itsensä takaisin jäljelle ja jatkoi taas voimakkaasti. :)

Eilen tein myös Jerikolle metsäjäljen. Jeriko oli innoissaan ja ajoi hienosti 1km jälkensä. Kepit 2+2+2 sarjoina. Kaikki muut Jeriko ilmaisi hienosti mutta vika keppi juuri ennen kaatunutta puun runkoa olisi meinannut jäädä. Tuollaiset on kyllä hankalia.

Nyt on sitten huomenna Ukolla vapaapäivä ja sunnuntaina sitten ensimmäinen FH-koe. Jännittäisi, mutta ei auta muu kuin mennä katsomaan miten pärjätään. Jos ei onnistu niin treeni on vaan kesken ja jatketaan.