lauantai 12. toukokuuta 2018

Palkinnoilla on viihdytty

Päivitykset laahaa perässä. Paljon on treenailtu ja kisailtukin. Aloitetaan viime viikonlopusta. Jämillä oli vetokauden päättävät Jämin kevätkisat, joihin Ilona oli ilmoittautunut Ukon kanssa canicross harrastesarjaan. Kävi kuitenkin niin, että Ilonan nilkka kipeytyi ja Ilona joutui perumaan osallistumisensa.

Hetken mielijohteesta päätin sitten itse lähteä juoksemaan. Täysin treenaamattomana, viimeksi viime syksynä kunnolla olen juoksut enkä ylipäätään ole koskaan mikään juoksija ollut. Mutta silti. Koska Ukko ja koska meidän yhteistyö. <3 p="">
Ja ihan hyvinhän se menikin noin niin kuin treenaamatta vetäistyksi. Noin 2,5 km oli matka ja jaksoin sen ihan hyvin lukuunottamatta viimeistä puolta kilsaa, kun alkoi todella pistämään kylkeen ja kurkunkansikin päätti alkaa temppuilemaan ja sisäänhengitys vinkui. Ukko auttoi hienosti ja sijoituttiin kisassa kolmansiksi! :)




Ukon kanssa ollaan tehty myös pari peltojälkeä. Ekalla jäljellä oli nameja jäljellä ja ehkä tämän johdosta esineet meinasi jäädä. Toiselle jäljelle en laittanut namin namia, jäljestys oli mukavan särmikästä ja lähes riittävän tarkkaa ja esineet nousi hienosti. Namittomia jälkiä nyt sitten vaan niin varmasti tarkkuuskin kasvaa treenin myötä.

Jerikon kanssa on tehty muutama jälki metsään ja pari esineruututreeniä. Ekat jäljet meni kaikki ihan nappiin, mutta viime torstaina oli vähän heikompi päivä kun kaksi keppiä jäi jäljelle.

Tänään oli rallitokokoe Kyötikkälässä. Ukko osallistui avoimeen luokkaan ja Jeriko alokkaaseen. Ukon kanssa viime koe meni vähän penkin alle ja ensin olin jo heittämässä kirveen kaivoon, mutta sitten tajusin alkaa kouluttamaankin liikkeitä Ukolle paremmin ja päätin lähteä vielä kokeeseen. Työ kantoi hedelmää (vaikka edelleen enemmän olisi voinut treenata) ja Ukolla oli tosi hyvä ilme ja meillä yhteinen fiilis koko suorituksen ajan! Kyllä se itsevarmuus vaan tulee siitä, että osaa. Yhden eteen istumisen Ukko teki vinoon, mutta pyörähdys sivulla olisi muuten onnistunut hienosti, kun Ukko lähti oikein vauhdikkaasti ja varmasti sitä suorittamaan, mutta teki niin tiiviisti käännöksen ja niin vauhdilla, että Ukon takaosa törmäsi mun jalkaan. Pyörähdys pysähtyi sen vuoksi ja jouduin sitten uusimaan liikkeen.

Lopputulos kuitenkin 95p ja kolmas sija ja ennen kaikkea todella hyvä fiilis radan jälkeen! Ukko oli koko ajan niin hienosti kontaktissa ja valppaana, ja teki käännökset todella voimakkaasti kroppaansa käyttäen. Teki siis todella parhaansa ja saikin tuomarilta kehuja arvostelulomakkeelle sanoin "Loistavaa yhteistyötä" ja sitten erikseen palkintojenjaossa, että on hieno ja tiivis seuraaminen, ja että harvoin näkee noin tiivistä seuraamista jossa ei missään vaiheessa tule törmäämisiä tai kosketuksia. Ukko siis tosiaan oli hereillä ja teki käännökset niin aktiivisesti, että ei voi kuin olla tyytyväinen!

Jeriko sitten alokasluokassa heti ensimmäisenä vuorossa. Hihnan kanssa itse mokailin saksalaisessa käännöksessä sekä edestä oikean kautta sivulle siirtymisessä. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse enää käyttää hihnaa, kun tulos oli 92p, RTK1 ja niin ikään 3. sija. ;)

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

PK-kausi korkattu

Tällä viikolla on päästy korkkaamaan PK-kausi. Tein itse Jerikolle jäljen keskiviikkona tuohon lähimetsään vanhenemaan. Meillä oli tuolloin myös päivän ajan hoidossa Jupiterin veli Kiila ja sehän solahti mukavasti porukkaan (lue: hölmöläiset Jupiter ja Ukko tykkäsi kovasti, Jeriko piti kolmikkoon etäisyyttä ettei tyhmyys vaan tartu). Ehdin sitten siinä jäljen vanhetessa treenailla vähän paimennusta Jupiterin ja Kiilan kanssa. Kiila on kyllä tosi kivan oloinen. Hieman erilainen kuin Jupiter, kookkaampi ja ajo on luontaisesti vielä rauhallisempi, ehkä käyttää silmää enemmän kuin Jupiter. Mutta toisaalta monella tapaa hyvin samanlainen kuin mitä Jupiter oli alkuvaiheessa. Oli siis kiva nähdä ja ihan itse kokeillakin, että miten velipoika pelaa. :)

Jerikon jälki oli reilu 800m pitkä ja laitoin kuusi keppiä. Jana oli täysmittainen ja jälki lähti oikealle. Jana paikka kohtuullisen hyvä, mutta ei nyt ihan kaikkein selkein. Jeriko eteni ihan hyvin, mutta viimeisellä 1/3:lla vähän alkoi jo hakemaan, että missä se jälki on. Hienosti kuitenkin haki ja jäljelle tullessaan otti oikean suunnan parin askeleen tarkistuksen jälkeen. Tykkään kyllä tuosta, mieluummin tuollainen selkeä päätös, kuin säkällä roiskaisu jompaan kumpaan suuntaan.

Jälki itsessään meni tosi hienosti ja rutiinilla, kaikki kuusi keppiä nousi. :)

Tänään lähdettiin Kyröskoskelle treenailemaan Liisa-Idan ja Kiden kanssa. Liisa tallasi ensin Jerikolle jäljen ja mä samalla Kiden jäljen sekä ihan lyhyet harjoitukset Jupiterille ja Ukolle. Sitten tallottiin esineruutu ja Jeriko teki sen ensimmäisenä, neljä esinettä nousi 3,5min ajassa. Palautusten vauhti oli kyllä luvattoman hidas (ravilla). Täytyy yrittää tuota parantaa.

Jupiterilla oli namijälki ja siellä kaksi keppiä. Vähän oli jo ajatellut lopettaa koko jäljen treenaamisen sen kanssa, kun tuntui että haku sopii sille paljon paremmin ja jäljellä Jupiter ei vielä oikein päässyt nameista eroon. Paljoa ei siis ollut odotuksia jäljelle mennessä, mutta sehän meni hienosti. Jupiter jäljesti ihan kivasti (noukki namit tosi tarkkaan) ja tyhjätkin kohdat meni kivasti. Keppeihin reagoi hienosti ja nyt kun esineiden palautus mulle on alkanut pelaamaan, alkoi touhuun tulla jotain järkeäkin! ;)

Ukko teki esineilmaisuharjoituksen. Suoraa jälkeä jolla kolme esinettä. Ensimmäisen ilmaisussa Ukko meinasi ottaa suuhun ja sekoilla, tein siihen pari ilmaisumuistutusta ja sitten jälki jatkui. Toinen ilmaisu oli vino, mutta meni sentään maahan jo paljon varmemmin. Kolmannen esineen ilmaisu oli jo aikas hyvä ja lähes suora. :)

Kide ajoi sitten jälkensä ja tämän jälkeen Jupiter pääsi vielä esineruututreeniin. Jupiterin kanssa ei ole tehty yhtään esineruututreeniä tätä ennen. Ei yhtään. Viime kesänä Jupiter ei vielä palauttanut mulle mitään ja sitten kun sen pikku hiljaa alkoi saamaan toimimaan, en vielä silloinkaan halunnut yhdistää epävarmaan asiaa esineruutuun. Viivyttely ei ollut ollenkaan huono ratkaisu, kun nyt asia oli Jupiterille erittäin helppo. Käytiin ensin yhdessä katsomassa n. 15m päässä oleva esine, palattiin lähetyssivulle ja hieno vauhdikas nouto. Sitten käytiin katsomassa takakulmasta esine ja paluu taas lähetyssivulle. Jupiter oli tässä jo selvästi haluamassa mennä hakemaan ja hienosti hakikin. Kolmas vielä joka sitten otettiin videolle samalla tavalla kuin edellinen. Aivan upea suoritus, kun ei ole tosiaan tehty vastaavaa koskaan aiemmin. :)))


Jerikon jälki oli 1,5km ja kuusi keppiä. Jana tosi selkeä ja jälki lähti vasemmalle. Jeriko eteni janalla luotisuoraan ja hyvällä kevyellä laukalla, reagoi jälkeen hienosti ja tarkasti taas pari metriä toiseen suuntaan ja teki päätöksen suunnasta. Tykkäsin.

Toisen kepin jälkeen tuli kinkkinen kohta. Ensin tultiin aukealle jossa oli kanervikkoa ja muuta varvikkoa, josta sitten tultiin pienen hiekkakuopa pohjalle. Tuloreunalla oli vielä vähän sammalta, mutta sitten keskellä oli pelkkää hiekkaa. Seinä nousi siellä toisessa päässä (halkaisija ehkä 20m) ja keppi oli siellä nousuosalla. Vielä taustana sen verran, että jäljet tallattiin kuivalle, mutta sitten välissä ehti tulla kunnon vesisade. Tuo hiekkakuoppa ja nouseva seinä varmaan aiheutta, että haju jotenkin pyöri ja mahdollisesti taas sade oli sitten hävittänyt hiekalta hajun tosi pahasti, kun Jeriko joutui todella tekemään töitä, että pääsi tästä eteenpäin. Ja kun se haluaa pysyä jäljellä, eikä vaan arvaile ja ryysi eteenpäin ja säkällä löydä jälkeä.

Jeriko teki todella upeasti ja sinnikkäästi töitä. Nenä kävi niin, että sen kuuli metrien päähän ja aivan tiiviisti nenä maassa askel askeleelta. Kasvillisuuden hävitessä oli kuin seinä olisi tullut vastaan ja Jeriko kääntyi useita kertoja sitten takaisin tarkastamaan missä jälki meni, kun hiekalla ei pystynty seuraamaan. Mutta kun nenäanalyysit oli tehty erittäin huolella ja suurella sydämellä loppuun, Jeriko lopulta pääsi askel kerrallaan hiekkapohjalla etenemään. Ja kun sitten se pääsi nousulle, niin sekin keppi nousi hienosti ja kasvillisuuden taas alkaessa, oli homma taas helppoa. :)

Jäljen loppuun vielä hiekkakuopan ylälaidalla hiekkarinteessä jäljestämispätkää, tosi hyvää treeniä ja hienosti meni vaikka hiekalla oli taas selvästi haastavaa. Kaikki kuusi keppiä taskussa ei voinut muuta kuin pakahtua ylpeydestä. Jeriko oli aivan poikki. :D


Käytiin sitten vielä kaiken tämän päälle tottistelemassa. Jupiterilla on kyllä seuraamisessa aika paljon virtaa, jota yritin hillitä vähän hitaammalla kävelyllä. Tämä ei oikein toiminut, kun seurauksena oli vielä pahempi keuliminen, toinen etutassu ei ottanut maahan ollenkaan ja yllätykseksi Liisa-Ida vielä paljasti, että takajalatkin hyppii tasajalkaa.. :D Jupiter taitaa tosiaan olla malinois valepuvussa...?

Otettiin sitten seuraamistakin videolle, mutta tämä ei sitten ollutkaan enää niin pahaa kun kävelin vähän reippaammin. Pitää kyllä nyt videoida ei tempoja seuraamisessa ja hakea se mikä Jupiterille sopii parhaiten.


Eilen Anne kävi meillä paimentelemassa ja Kiila on siis Annella nyt hoidossa niin tuli uudelleen mukaan. Sain taas treenata Kiilan kanssa ja tosi kivasti alkoi sujumaan. Tasapaino alkoi löytymään paremmin (aluksi Kiila tasapainotti/piti lampaita lähinnä aitaa vasten) ja meno alkoi näyttämään aika kivalta.



Jupiterin kanssa nyt toisen kerran jo tuli erikoinen tilanne. Lampaat oli sateen jälkeen tai jostain muusta syystä vähän vauhkoina eikä mun yritykseni päästää vain osa portista oikein onnistuneet, kun lampaat ryysi niin, että liukas portti lipesi mun käsistä. En edes hiiltynyt mitenkään, hämmennyin lähinnä, mutta Jupiter otti tämän tilanteen pahasti ja meinasi ottaa hatkat. Sain sen lopulta takaisin ja sitten tehtyä treeniäkin, mutta se oli selvästi vähän ahdistunut alkuun.

Jupiter on todella herkkä. Se selvästi reagoi lampaisiin voimakkaasti ja sitä jännittää jos eläimet käyttäytyy haastavasti. Mainittakoon, että tuossa porukassa oli mukana siis myös noi hiljattain ostamani vielä vähäisesti koiratut eläimet. Koiran poistuminen paikalta ei missään nimessä ole toivottavaa, mutta kun Jupiter muuten on niin upean hieno, niin toivon vaan, että tuo menee kokemuksen ja itsevarmuuden kasvun myötä ohitse. Ja että Jupiter alkaa uskomaan, että me selvitään kyllä tilanteista tai että se selviää mun neuvojen avulla.

Treenit itsessään meni kyllä kivasti. Jupiter on edistynyt tosi hienosti suuntien suhteen ja ai että se on kyllä tyylikäs ja hienosti työskentelevä. Kyllä siitä hieno tulee vaikka välillä kotihommat on ollutkin turhan haastavia nuorelle pojalle.

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Hiomista

Kirjoitin aikaisemmin yhdessä päivityksessä, että Jeriko osaa rinnalla pyörähtämisen muuten, mutta ei vauhdista. No, ei se kyllä osaa ja samalla kun tajusin ettei Jeriko sitä osaa, tajusin ettei Ukkokaan sitä kunnolla osaa eikä sitä ole kummallekaan vielä kunnolla opetettu. Ja kun kaksi avoimen luokan koetta on alkanut heti hyppy - pyörähdys sivulla -kombinaatiolla (joka on vaikea yhdistelmä vielä kun hypyltä koira ehtii juuri ja juuri palata sivulle ennen kuin pitäisi jo suorittaa pyörähdys vastakkaiseen suuntaan), niin se kyllä selittää hyvin miksi Ukolla on mennyt pasmat sekaisin heti alussa.

Pyörähdys sivulla. Kuulostaa yksinkertaiselta, varsinkin kun käsimerkin käyttö on sallittua. Helpoltahan se tuntui, mutta kun koirat ei sitä kuitenkaan oikeasti osanneet, niin pään kääntymisen ulospäin jälkeen oli molemmille ilmeisesti ihan mysteeri miten liike jatkuu kun käsiapu katosi. Ja mun koirat ei taas ole niin tottuneitaa houkutteluun, että osaisi seurata spontaanisti käden liikettä niin hyvin. Ja vielä haasteena vahvasta perusasennosta poispäin kääntymisen aloittaminen.

Aloin ensin opettamaan liikettä uudelleen Ukolle, sitten myöhemmin Jerikollekin. Ajattelin, että koska yksi hankaluus on se perusasennosta/seuraamisesta poispäin kääntyminen, niin aloitan liikkeen opettamisen ihan paikoiltaan. Aloin siis aluksi houkuttelemaan perusasennosta kääntymistä ja naksautin siitä, kun Ukko käytti itse takaosaansa. Sheippasin liikkeen sitten niin, että vaikka palkka/houkuttelu jäi pois, niin palkkasin Ukkoa siitä että se aktiviisesti itse palasi taas perusasentoon. Näin liikkeelle tuli aktiivinen ja selkeä loppuosa Ukolle suoritettavaksi ja liike selvästi aukeni paremmin!

Jerikolle houkuttelu on vielä hankalampi apu, kun se tulkitsee houkuttelun aina ensin häiriötreeniksi. :D Lopulta sain senkin kuitenkin tajuamaan mistä on kyse. Kun molemmilla sujui hienosti pyörähdykset paikallaan hyvin pienellä käsiavulla (pidin sen kuitenkin mukana, koska se on sallittu ja Ukko varmasti tarvitsee kuulonsa vuoksi sitä joka tapauksessa), niin aloin liikkumaan ensin todella hitaasti ja sitten normaalimmassa kävelytahdissa. Selvästi aukesi molemmille paremmin nyt tämän liikkeen merkitys!

Lisäksi Jerikolle aloin tosiaan opettamaan perusasentoa oikealla puolella ensin kirjan päällä kääntyen. Jeriko hoksasi liikkeen hyvin ja perusasento oikealla puolella sujuu jo aikas hyvin sekä myös vaihdot vasemmalta oikealle alkaa hahmottumaan. Jeriko on tästä kyllä niin innoissaan, että välillä menee vähän sähläämisen puolellekin eli varmuutta ja rauhaa siihen tarvitaan paljon ja liike sitten mukaan niin, että Jeriko pitää paikkaa rauhassa.

Tajusin myös, että itse asiassa Ukko ei oikeasti tiedä mitä edessä istuminen tarkoittaa, vaikka se on tottiksissa ollutkin. Ukko ei vaan hahmota asentoa jos tulee mistään muualta kuin suoraan edestä ja tämän vuoksi rallitokokokeissa on tullut virheitä myös tässä liikkeessä, kun Ukko usein on samalla vauhdilla kiertänyt takaa ympäri uudelleen perusasentoon. Aloin harjoittelemaan tätä Ukon kanssa ensin etujalat kirjan päällä ja palkkasin Ukkoa aina siitä, kun se käänsi takaosaa suoraan muhun nähden. Lopulta Ukko alkoi tarjoamaan myös istumista ja vaihdoin kirjan tilalle kosketusalustan.

Pikku hiljaa alkaa tämäkin liike hahmottumaan paremmin Ukolle ja toivon mukaan tästä on paljon apua, että tämäkin liike selkiytyy. Hauskaa kyllä varsinkin tässä edessä istumisharjoituksessa oli, että kun tein sitä ihan täysin sheippaamalla, niin Ukko oli tosi aktiivinen ja selvästi on tykännyt harjoitella eikä mene ollenkaan passiiviseksi vaikka ei koko aikaa ihan ymmärräkään mitä haetaan. :)

Jos ei käynyt selväksi, niin kyllä mä nyt ajattelin treenata Ukkoa kunnolla ja sitten mennään taas rallitokokokeeseen. ;)





Ukolle aloin tosiaan myös FH-jäljen esineilmaisua opettamaan uudelleen. Tämän kevään teema selvästi tämä, että paikkaillaan aiempaa huonoa koulutusta... Voisihan nämä tehdä kerrasta kunnollakin, mutta kun on niin kiva koittaa oikoa.. ;)

Nyt ollaan siirrytty Ukon kanssa ulos harjoittelemaan ja olen nyt harjoituksiin pukenut Ukolle valjaat päälle. Ukko pystyy ilmaisemaan esineet melko luotettavasti selkä muhun päin noin 4 metrin päästä, mutta sitä pidemmällä matkalla alkaa kääntyilemään muhun päin. Harjoitukset siis jatkuu. Täytyy saada tämä luotettavaksi ennen kuin voi ottaa esineitä jäljelle. Ei ole ollut ihme, että on noukkinut niitä suuhun tai jättänyt ilmaisematta jäljellä, kun on niin epäselvää ja ristiriitaa siitä, mitä esineillä pitäisi tehdä.

Jerikon kanssa on aloitettu keppileikit pihassa ja Jeriko leikkii ja etsii keppejä mielellään. Jäljellekin on ollut tarkoitus mennä jo kahtena päivänä, mutta töiden venyessä on sitten jäänyt.

Jupiterin kanssa on vähän tehty seuraamista ja noutoakin muistuteltiin viime perjantaina. Seuraamisen alku on Jupiterilla kyllä hieno. Pientä hienosäätöä vielä ja joka kerta tehdessä kyllä paranee. :)


Jupiterin kanssa on ehditty Jonaksen kurssin jälkeen tekemään vasta kaksi harjoitusta muiden kiireiden vuoksi. Tuossa omassa treeniaitauksessa on lampailla niin voimakas veto väliaidalle, että siinä on välillä vaikea saada tehtyä kunnon ajopätkää, kun Jupiter hakeutuisi vetoa vasten, mutta tänään saatiin ihan ok pätkiä. Lisäksi Jupiterin paimennuksessa on jonkinlaista edistymistä tapahtunut, koska nyt se uskaltaa ottaa karitsat huomioon ja paimentaa niitä muun porukan mukana, eikä se saa uuhia niin hermostumaan. Toki karitsat on kasvaneetkin, joten sekin voi vaikuttaa. Silti olen tyytyväinen tänään treenatessani näkemääni. :)

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

NextOne-leiri

Tämä viikonloppu oli hyvin agilitypainotteinen, kun ensin kävin Tuijan kanssa perjantaina Jupiterin kanssa treenaamassa omatoimitreeniä, ja sitten lauantai sekä sunnuntai meni NextOne-leirillä. Varsinaisesti ei kuuluta NextOne-ryhmään, mutta saatiin paikka nyt tältä leiriltä. :)

Lauantaina tein Jerikon kanssa kaksi treeniä Tanja Kurikan radalla ja yhden treenin Esa Lehdistön radalla. Jupiterin kanssa tein yhden treenin Esan treenissä. Aamupäivällä oli ensin mentaalivalmennusta Anne Talvitien ohjauksella. Aikanaan kävin Vappu Alatalon henkisessä valmennuksessa, kun oli pahoja lukkoja omien korvien välissä erityisesti agilityn suhteen. Koin silloin ulkopuolelta vähättelevää painetta ja sisäistä liiallista pakkoa "näyttää", saada tuloksia ja päästä serteihin. Tuolloin henkinen valmennus oli hyvin toimivaa ja sen jälkeen kun löytyi oikea mielentila, hioutui yhteistyö Jerikon kanssa nopeasti parhainpaan mahdolliseen ja agilitysertitkin tuli kerättyä.

Aluksi ajattelin melkein, että ei mulla paljoa ole mitään henkisiä jumeja jotka haittaisi edistymistä, mutta kun pohdinta eteni pikku hiljaa eteenpäin piti itsekin myöntyä, että taas uudelleen Jupiterin kanssa on omat uudet jutut joita pitää itse työstää. Herkästi tulee verrattua Jupiteria Jerikoon. Monessa asiassahan sillä on parempia ominaisuuksia: paimennuksesta niiden kanssa ei kannata puhua edes samana päivänä ja Jupiter on myös selvästi nopeampi ja siinä mielessä lupaavan oloinen agilitykoira. Mutta kuitenkin erityisesti välillä mieltä hiertää Jupiterin herkkyys ja se kun tuntuu ettei se ihan aina sovi niin hyvin mun temperamentille kuin Jeriko. Helpompi lyödä kovia kalloja yhteen kuin yrittää muuttaa omaa toimintaansa, niinhän se on. Yllättäen henkinen valmennus sitten kuitenkin auttoi muodostamaan Jupiterin kanssa hyviä tavoitteita ja tarkastelemaan asioita osissa. Motivaatio taisi ainakin vähän kasvaa agilityn kohdalla, vaikka se on ollut hieman kateissa.

Mutta oli kyllä antoisa viikonloppu myös treenien osalta! Jerikon kanssa saatiin monta hyvää ihan uutta havaintoa, joista jatkossa voi olla paljonkin hyötyä! Ensinnäkin Tanjan radalla Tanja kiinnitti huomiota, että jos mulla on valssi yhtään kesken niin Jeriko jarruttelee ennen ponnistusta. Eli jos tekisin valssit oikeasti kokonaan loppuun aiemmin, niin Jeriko tulee pidemmällä laukalla ja vauhdikkaammin hypylle, jolla sitten voittaa ihan selkeästi aikaa!

Toisena havaintona oli välistäveto-harjoitus, jota tein ensin japsi-ohjauksilla. Aluksi tein aika voimakasta ohjausta, mutta sitä sitten pienennettiin ihan pelkkiin pään käännöksiin, joilla Jeriko ohjautui paremmin kuin hyvin. Viimeiselläkin toistolla jäi vielä tunne, että edelleen olisi voinut ottaa itse vauhtia lisää ja Jeriko olisi kyllä ohjautunut noilla pienillä pään käännöillä. Tuollaisessa kohdassa voisi voittaa vaikka kuinka paljon aikaa hakemalla tuon ihan optimiin!

Esan treenistä sain lisävinkkinä omaan ohjaukseen, että välillä sillekin kannattaa jossain kohdassa tehdä vastakäännös tmv. oikeastaan sen vuoksi, että mun liika rynniminen ja rullaaminen juoksussa vähän rauhoittuisi enkä veisi omalla eteenpäin liikkeellä Jerikoa pois optimilinjalta, kun se muuten pystyy kyllä tosi tiukkoihin käännöksiin.



Jupiterin kanssa lauantaina tehtiin Esan treenissä takaaohjausta ja lähdettiin sillä vähän aukomaan Jupiterin ongelmaa, eli esteiden ohi rynnimistä. Jupiterin piti siis ihan itse edetä edellä ja aukaista silmät katsomaan mitä siellä edessä on. :D Palasteltiin harjoitusta sopiviin osiin ja ihan kivasti se alkoi sujumaan. Lisäksi tehtiin lyhyttä suoraan johon tuli päällejuoksu esteenluku-harjoituksena.

Tänään oli sitten ihan kokonaan Jupiterin päivä. :) Tanjan treenissä oli kivaa rataa jota tehtiin pienissä pätkissä. Todella hienoja onnistumisia tuli ainakin putken pimeän pään aivan upeista hakemisista ja muutenkin Jupiter luki esteitä tässä treenissä tosi hyvin. Rengas vauhdissa tehtynä oli Jupiterille vielä liikaa ja pituudelta kääntyessä mulle vauhdin nostaminen riittävästi oli taas vähän liikaa, kun Jupiter nostaa kyllä suorilla oman vauhtinsa todella nopeasti. Ja sehän siis vielä ihan hölkkää. Auta mua armias, kun se saa vielä ratavarmuutta ja nostaa vauhdin tuosta niin sanotusti tappiin..... :D

Tärkeä havainto Tanjan treenistä oli se, että jos mennään suoraa tai tässä tapauksessa käännyttiin hypyltä, pitää mun katsoa koiraa, jotta se jatkaa eteenpäin eikä katsoa mua! Mä olin ihan mind blown! Jotenkin olen ajatellut juuri päin vastoin, että se mun katse eteen auttaa etenemisessä, mutta kyllä se ihan selvästi niin toimi, että mun katse Jupiteriin auttoi Jupiteria katsomaan esteisiin. Lisäksi pitäisi päästä eroon tuosta mun yrityksestä saattaa Jupiteria esteille, vaan alkaa itse rytmittämään eri tavalla ja päästämään Jupia edelle ja tekemään mm. valssikäännöt kauempaa.

Esan treenissä oli tosi hyvää ja vaikeaa ratasuoraa jossa Jupiterille iski vauhtisokeus aika pahasti ja oli vaikea päästä tämä suora läpi, kun Jupi tuli ohi vuorotellen hypystä ja suorasta putkesta ja mulla ei vaan ollut mitään mahkuja pysyä sen vauhdissa. Mun katse Jupiteriin auttoi kyllä tässäkin ainakin hypyn kohdalla, mutta sitten herkästi ohittui putki. Lisäksi tehtiin vielä päällejuoksua yhdellä hypyllä esteenlukitsemisharjoituksena, sekä toista suoraa niin, että Esa oli palkkaamassa lopussa.

Nämä on kyllä Jupiterille tässä vaiheessa tosi tärkeitä harjoituksia. Se on sen verran iso ja pitkälaukkainen koira, että jos se esimerkiksi tulee väärässä laukassa, niin se ei ehdi tehdä mitään muutoksia linjaansa ennen kuin on jo ohitse esteestä. Kokemus ja koulutus auttaa sitten laukan vaihdoissa, että tulisi oikeassa laukassa tilanteisiin tai osaisi vaihtaa sen nopeasti.

Lopuksi tehtiin vielä testävärastilla eri ohjauksien erottamista toisistaan. Näitä on sitten jatkoa ajatellen paljon muitakin pareja, mutta tässä oli erotettavina persjättö ja pakkovalssi sekä takaakierto ja sylivekki. Aluksi persjättö meni hyvin ja kun tein pakkovalssia muutaman toiston, sujui sekin ja Jupiter alkoi kääntymään tiiviisti siivekkeen ympäri. Tämän jälkeen meni hetki, ennen kuin Jupiter ymmärsi, että ohjaus olisi taas persjättö, mutta sitten kun tämä aukeni, tuli ihan todella tärkeä oivallus myös estefokusta ajatellen. Mun ajoituksesta riippuen pitää valikoida ottaako esteen vai kiertääkö sen. Takaakierron ja sylivekin kanssa erottelu ei ollut ihan niin vaikeaa, mutta mun ehtiminen pelipaikalle sitäkin vaikeampaa. Sitten kun ehdin, niin Jupiter kääntyi sylivekistäkin kyllä todella tiukasti!

Lisäksi tämä treeni taas opetti mun rytmityksestä, että Jupiterilla pitää olla tosi paljon aikaisemmin "kiinniotto" ennen hyppyä, koska kun se tulee niin pitkällä laukalla ja pitkillä hypyillä, niin se ehtii sitten jo mennä ohi tai väärälle esteelle jos en ole tosi ajoissa jo kutsunut oikeaan suuntaan. Sitten taas jos ohjaus on ajoissa ja selkeä, Jupiter kääntyy uskomattoman tiiviisti noin isoksi koiraksi. Hyvä treeni vaikka koettelikin vähän mun hermoja. :D



Lisäksi tänään oli vielä luento harrastuskoirien ravitsemuksesta ja nesteytyksestä. Tästä sai kyllä hyviä ajatuksia myös valjakkourheilua ajatellen ja Ukolle aion nyt kokeilla VetFoodin BB&Recovery valmistetta jospa sillä saisi vielä paremmin palautumista tuettua ja siten tuettua Ukon kestämistä vielä sen lempilajissa. Kallistahan tuo on, mutta jos se olisi niin hyvää, että näkyisi Ukolla vähäisempinä jumittamisina, niin olisin kyllä ehdottomasti valmis maksamaan.

Ukon (ja Jerikon) kanssa on treenailtu rallitokoa ja sen suhteen olen tehnyt yhden jos toisenkin havainnon, mutta niistä lisää joskus myöhemmin. Nyt taitaa olla väsyneen leiriläisen järkevintä alkaa siirtyä nukkumaan jotta tuleva työviikko lähtisi edes jotenkuten käyntiin.