sunnuntai 21. lokakuuta 2018

PAIM1 PPR1 Jupiter :))

Eilen osallistuttiin Jupiterin kanssa Somerolla paimennuskisoihin. Nämä oli nyt ensimmäiset Kennelliiton alaiset kisat ja toiset Jupiterin kisat ylipäätään. Tosi vähän ollaan edes käyty vieraissa paikoissa treenaamassa, eikä varsinaista hakutreeniä tolppahenkilöineen ole tehty kuin pari kertaa (niin, että Anne on pitänyt mulle lampaita).

Jupiterilla tulee kyllä kaaret luonnostaan ja se on helppo ohjata, joten sen suhteen en ollut yhtään huolissaan. Hakukaari oli laaja ja nätti, mutta meidän porukkaan osui yksi individulisti-uuhi joka noston jälkeen vähän väliä yritti lähteä omille teilleen ja poistovarikolle eikä laumaantunut oikeastaan ollenkaan nätisti. Noston jälkeen itse luin tilannetta väärin, kun Jupiter olisi jatkanut flänkkiä pidemmälle kuin itse meinasin, juurikin tuon uuhen vuoksi, ja turhaan käskin Jupiterin tiukemmin maahan. Valkeni sitten minullekin tilanne lopulta ja saatiin uuhi takaisin porukkaan ja eteenpäin.

Myös ajossa tämä uuhi välillä yritti joko erkaantua pois porukasta tai jättäytyä ja koko ajan sai olla skarppina sen kanssa. Jupiterilla piti pokka hienosti ajaa kahta erillistä sakkia, välillä tätä yhtä työntäen kohti muita kolmea ja välillä taas toisin päin.

Häkitys tehtiin vauhdista, kun tämä yksi lähti liikkeelle ja päätiin pistää Jupiterin vaan kokoamaan loput kolme ja ottamaan pari juoksuaskelta häkille enkä jäädä jarruttelemaan tätä yhtä. Tämä kannatti, koska porukka juoksu suoraan häkkiin. Häkissä Jupiter toimi rauhallisesti ja hyvin, yhtään ei ahdistanut. Häkistä ulos ottaminen tapahtui siististi, Jupiter oli rento ja varma häkin sisällä. :) Sen jälkeen tapahtui pientä hässäkkää ja väärinymmärrystä poistovarikon osalta, mutta lopputuloksena kuitenkin 86p ja PAIM1 PPR1. :)

Jupiter on kehittynyt henkisesti todella paljon nyt loppukesän aikana ja en voi kuin olla tyytyväinen sen työskentelyyn. Sillä piti hyvin pokka haastaan uuhen kanssa, eikä esimerkiksi alkanut jättämään sitä tarkoituksella tmv. Vähän tämä erikoinen ajaminen varmaan jännitti, koska kaaret oli välillä hyvinkin laajoja (laajoja ne on aina) ja vauhti välillä nousi enemmän. Kokonaisuudessaan pakka kuitenkin pysyi tosi hyvin kasassa. :) Häkissä sisällä Jupiter oli ihan niin kuin häkki tai elementit ei olisi sitä koskaan jännittäneetkään.

Tästä on tosi hyvä jatkaa treeniä ja matkaa kohti ensi kesää. Jaot treenilistalle ja aina vaan lisää ajamista.

Tänään tallasin Jerikolle ja Ukolle jälkitreenit. Ukolle tehtiin Tainan neuvomaa treeniä eli pari suoraa (voisi niitä olla enemmänkin) joiden päässä seison hetken ja hyppään sitten pois mahdollisimman kauas. Ukko sitten lyhyellä liinalla, enkä päästä sitä yli kuin juuri koiran mitan, että on yli ja heitän sitten taakse jäljen loppukohtaan namia. Kun Ukko sitten muihin suuntiin yrittämisien jälkeen tulee takaisin, niin saa superpalkan siitä. Tällä on tarkoitus vahvistaa sitä, että kun jälki "katoaa alta" on ajatus heti taaksepäin eikä epämääräisellä kaarella etsimään jälkeä. Tämä oli nyt toinen tällainen treeni Ukolle ja toisen suoran päässä Ukko palasi jo nopeasti takaisin. Näitä vielä jonkin verran lisää, niin voi katsoa taas miten jäljellä kulmien suorittaminen sujuu.

Jerikolle sitten ihan jälki. Pelto oli sänkipelto, savipohjaa enimmäkseen ja sängen lisäksi silloin tällöin jotain vihreämpää. Tuuli myös melko kovasti, mutta Jeriko on kyllä hieno, kun se ei mene epävarmaksi haasteiden edessä vaan päinvastoin vaan parantaa työskentelyään. Jäljestäminen oli kyllä aika hyvää, vaikka toki tuuli teki osansa ja esim. sivutuulessa tultiin esineelle n. 30cm alapuolelta ja vino ilmaisu tämän vuoksi.

Jälkikokeet taitaa olla tältä vuodelta taputeltu jollei kalenteriin ilmaannu vielä jotain uusia. Jatketaan nyt siis treenejä ja katsotaan sitten ensi vuoden puolella uudelleen. :)


sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Agilityilyn makua

Jupiterin kanssa aloitettiin tosiaan pitkästä aikaa ja vihdoinkin säännölliset viikottaiset treenit. Siis kerran viikossa, ei sen enempää, ei nyt hulluiksi ryhdytä. :D Ratasuoritukset Jupiterin kanssa on alkaneet soljumaan aika kivasti. Ollaan päästy tekemään vauhdikkaita pieniä radan pätkiä ja Jupiter lukee hyvin rataa.

Jupiterilla on kuitenkin kierrokset agilityssä alkaneet jonkin verran nousemaan ja sen lieveilmiönä (sekä harjoituksen puutteen vuoksi) aiemmin jo opitut kepit oli täysin unohdettu ja Jupiter vaan porhalsi niiden ohi tai oikoi vähintään paria väliä kerralla. Ei minkäänlaista ajatusta, että mitä niillä kepeillä pitikään tehdä. Vähän alkoi tuntumaan epätoivoiselta, kun vaikka kuinka yritti rauhoittaa, tuli virheitä peräkkäin kestämättömän monta.

Tänä viikonloppuna oli NextOne-leiri ja olen nyt ilmoittautunut ihan virallisesti leiriläiseksi, kun viime keväänä oltiin poissaolijan tuuraajana. Mun töiden vuoksi ei valitettavasti päästy eilen treenaamaan, mutta tänään sitten senkin edestä.

Ensin Esan treenissä monenlaisia hyviä pätkiä ja kehityksen kohteita. Päällejuoksut/takaakierto-päällejuoksut on hankalia siinä, kun kiirehdin pois alta niin Jupiter meinaa tulla liikkeen mukana ohi. Tätä täytyy siis huomioida treeneissä. Välillä Jupiter myös lirvahti mun selän taakse ja sieltä väärälle hypylle, joten tarkkana pitää olla, että Jupiter tulee ohjauksiin.

Tanjan treeneissä tosi kivaa rataa tehtiin. Heti ensi yrittämällä päästiin tosi pitkälle, mutta sitten mutkaputken jälkeen hankalasti hahmotettava hyppy ennen suoraa putkea, josta Jupiter tuli ohi. Päästiin sitten harjoittelemaan sitä, että vastakädellä annan hyppyohjauksen, jolla myös vihjataan laukanvaihdosta ja jo vain alkoi onnistumaan. :) Nopeasti onnistui myös vauhdissa ja päästiin eteenpäin. Radan loppuosassa suoran jälkeen tiukka käännös venyi ensin väärälle hypylle (eikä hyppyjen välistä niin kuin piti), mutta hienosti Jupiter reagoi, kun annoin kunnon jarrusuhinan.

Tosi paljon siis hyviä havaintoja ja itseluottamusta nostattavia onnistumisia!


Tehtiin myös itsenäisesti keppejä kolmessa eri treenissä päivän aikana. Ensin verkkojen kanssa kuutta keppiä ja verkkoja vedettiin pikku hiljaa kauemmaksi, kunnes sitten otettiin kokonaan pois ja Jupiter meni kuutta keppiä ilman apuja ja sen jälkeen sitten kahtatoista! :) Sehän on osannut jo mennä 12 keppiä, mutta herneet meni vähän virheasentoon eikä onnistunut, mutta nyt onneksi päästiin taas edistymään oikeaan suuntaan. :)


Ukko oli reissussa Kiden ja Liisa-Idan luona perjantaista lähtien, kun tänä viikonloppuna oli Jämillä valjakko-SM-kisat. Liisa-Ida oli ilmoittanut Ukon ja Kiden kahden koiran kärryluokkaan ja koska mä tosiaan olin töissä eilen ja tänään agilityleirillä, lähti Ukko Liida-Idalle hoitoon ja olikin solahtanut porukkaan juuri niin helposti kuin vaan Ukon kanssa voi kuvitella. :)

Ukko ja Kide veti eilen todella hienosti vaikka olosuhteet oli tosi rankat, Jämillä ratapohja todella pehmeä, profiili raskas nousuineen ja ilmakin kohtuullisen lämmin. Maalisuoralla molemmat koirat oli ihan loppu, mutta maaliintulon jälkeen Kide oli suorastaan lämpöhalvauksen partaalla ja sitä jouduttiin isommalla porukalla jäähdyttelemään vedellä ja kylmillä pyyhkeillä ennen kuin se tokeni omille jaloilleen. Lämpöasteita oli siis 13(-15) joten ei mitenkään pahalta kuulostavan lämmintä, mutta muihin olosuhteisiin yhdistettynä kuitenkin turhan lämmin. Liisa-Ida päätti viisaasti jättää tämän päivän kisan väliin, koirien hyvinvointi ennen kaikkea.

Ukon kohdalla palautusjuoma/nesteytysvalmisteet (Vetfood BB&Recovery Balance sekä HMB) vaikuttavat toimivan kyllä tosi hyvin ja parantavat palautumista selvästi. Ehkä ensi talvi vielä selvemmin näyttää vaikutuksen, kun päästään hiihtoa kunnolla treenaamaan. :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Jupiterista on kasvanut työmies

Kirjoitin aikaisemmin Jupiterin herkkyydestä. En edes muista kuinka suoraan asiasta kirjoitin, mutta kerrotaan nyt jälkikäteen ainakin, että kesällä jossain välissä tilanne oli aika paha. Jupiter paineistui paimentaessa todella omituisista jutuista: siitä että edes kosken porttiin, lampaiden sortteeraamisesta porttia vasten tai varsinkin jos koskin lampaaseen. Myös tietyt paikat tarhassa ahdisti Jupiteria ja se yritti ja karkasikin niistä tilanteista aina välillä.

Häkitys oli sille kauhistus aluksi ja aloin tekemään sitä sitten liian kanssa, jolla estin Jupiteria karkaamasta paikalta. Alkuun paineistuminen oli niin pahaa, että lyhyenkin tällaisen treenin jälkeen Jupiter läähätti niin kuin olisi juossut kaksi tuntia täysiä putkeen. Ja läähätti vielä pitkään sisällä treenin jälkeen. Otti koville.

Pikku hiljaa alkoi kuitenkin helpottamaan, tsemppasin Jupiteria ja kannustin sitä ymmärtämään, että lampaiden "pakottaminen" on jotain mitä siltä haluan ja todella hieno juttu. Häkitystreeneissä alkoi näkymään vähemmän paineistunutta koiraa ja Jupiter alkoi itse tasapainottamaan lampaita häkin suulle sekä työntämään niitä sisään. Liinan pystyi jättämään pois näistä treeneistä.

Jatkoin Jupiterin kanssa myös muita treenejä. Kesän aikana tehtiin tosi paljon ajoa, ajettiin vaan lampaita pitkiä matkoja pienillä käskyillä. Jupiter tuntui jossain määrin myös itse tasapainottavan lampaita oikeaa suuntaan kohti. Aloin myös jättäytymään kuviosta pois ja äkkiseltään huomasin, että pystyn ohjaamaan Jupiteria oikeastaan kuinka kaukaa tahansa (mitä etäisyyksiä meillä nyt on saatavilla). Juuri niin kuin tuon Jonas Gustafssonin koulutusideologia meneekin. Kun koira oppii "systeemin" se täysin sama toimii myös silloin, kun koira on kaukana ja se osaa korjata suunnan eikä tarvitse jäädä siitä riitelemään.

Toisin sanoen alkoi tuntumaan, että ehkä oltaisiin valmiita kisoihin ja niinpä ilmoitin Jupiterin kahtiin: SPKY:n 1-luokan mestiksiin sekä SBCAK:n kisoihin jotka on vielä tulossa. SPKY:n kisat oli viime viikonloppuna. Olin Jupiteriin tosi monessa asiassa hyvin tyytyväinen: se nosti texcelit tosi hienosti molemmilla radoilla eikä yhtään jumittanut (välillä se on lähtenyt ajoon tosi hitaasti, kun on niin kohtelias paimennettaville), otti tosi hyvän tahdin ja näytti jopa itsevarmalta. Ohjattavuus ohjaajalle kuljetuksessa oli kyllä niin hienoa. Kerran Jerikon kanssa yhdellä kisaradalla on ollut tuollainen fiilis, että voi täysin ohjata koiraa ja lampaita, muuten on tultu enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti. Mutta kun lampailla ei ollut ylimääräisiä vetoja ja Jupiter otti käskyt hienosti, niin olihan se hienoa. :)

Eka rata päättyi häkille jotenkin tosi yllättäen. Harmi, että rata ei tullut videolle, kun en edelleenkään oikein tajua mistä tekut otti niin vauhtia ja häkistä ohi ja sitten samoilla vauhdeilla aidan viertä poispäin eikä Jupiter enää saanut niitä haltuun. Tällaisessa äkkitilanteessa myös Jupiterilla toki nousi vauhti, mikä ei ollut omiaan rauhoittamaan tekuja.

Toisella radalla oli kuja ja olin TODELLA tyytyväinen siihen miten hienosti Jupiter hoiti omaa puoltaan eikä yhtään paineistunut mun touhuamisesta (aiemmin myös kaikki mun kyykistyminen, tömistely tai mikään "tilan haltuunotto" sai sen ajattelemaan tilanteesta poistumista). Jupiter teki hienosti, mutta ei vaan osattu kai sitten kuitenkaan käsitellä texceleitä oikein (vaikka etukäteen yritin itselleni muistutella, että päästä välillä paine) ja ne jumitti, liikkeelle lähtiessä yritti aina koiran puolelle ohi ja kun Jupiter tasapainotti pysähtyi taas uudelleen. Lopulta kujan suuaukolla ne "kimposi" vastakkaiseen suuntaan ja oman virhearvion vuoksi laitoin Jupiterin vielä väärään suuntaan flänkille ja lampaat ehti kujan takasuun linjan yli, jolloin suoritus loppui siihen.


Harmitti kyllä ihan suunnattoman paljon, että molemmat radat loppui tälla tavalla kesken. Odotukset oli korkeammalla ja musta tuntui, että Jupiterin kyvyt olisi riittänyt parempaankin ja se olisi "ansainnut" onnistua. Vähän meinasi vanha apina kivuta heti selkään, että tällaista se sitten tulee olemaan jatkossakin eikä päästä etenemään.

Pääasia kuitenkin oli, että Jupiter on kehittynyt hurjasti ja olin siihen tosi tyytyväinen. Tänään sain lisää tyytyväisyyden ja ylpeyden aihetta, kun käytiin hakemassa viimeiset uuhet ja pässi kotiin lainalaitumelta. Varsinkin pässi oli jo hyvinkin valmis lähtöön, kun tulin auton kanssa portille ja laitoin sitten Jupiterin ajamaan sen ensin pois portilta ja jätin pitämään lampaita samalla, kun ajoin avoimesta portista sisään. Jupiter ei häiriintynyt yhtään mun ajamisesta, eikä edes lammaskärryn kovasta räminästä laitumella autoa kääntäessä. Annoin Jupiterille avoimesta ikkunasta tarvittaessa ohjeita, mutta pääosin se kyllä hienosti piti itse tilanteen hallussa. Kärryä sovittaessa porttiaukkoon yritti pässi välillä kärryn toiselta puolelta livahtaa ohi, mutta näin sen sivupeileistä ja käskystä Jupiter vaihtoi puolta ja ajoi sen taas pois (tietenkään en ajanut silloin eteenpäin).

Lastaus kärryyn sujui suorastaan helposti ja sitten taas kotona tarhasta kärryä ulos ajaessa jätin Jupiterin pitämään vahtia ja hienosti hoiti hommansa. Jupiterista näyttää nyt yhtäkkiä kasvaneen ihan todellinen The Työkoira ja se jos mikä on aihe tyytyväisyyteen. :)



Agilityn suhteen meillä alkoi vihdoinkin viikottaiset säännölliset treenit! Ekaa kertaa säännöllisiä treenejä nyt kun Jupiter on jo 1v8kk. :D Pikku hiljaa on alettu A:ta tekemään, keppejä on myös muistuteltu ja rataa tehty. Vauhtia Jupiterilta ei kyllä tule puuttumaan. Kunhan vaan ajatus sitten säilyy mukana. ;)

Ukko on ilmoitettu Kiden ja Liisa-Idan kanssa Jämille  valjakko-SM-kisoihin kahden koiran kärryluokkaan. :) Muita juttuja ei nyt ollakaan oikein ehditty tekemään. Jerikonkaan kanssa ei olla jäljelle edes ehditty, irtonainen aika treenata on mennyt vetotreeneihin Jupiterin ja Ukon kanssa tai paimennustreeneihin. Hommaa kotona on vähän liikaa...

Jerikon kanssa odotellaan nyt Mandin uusia juoksuja ja toivotaan, että kun eturauhastulehdus on historiaa niin kaikki onnistuisi ja tulisi kiva pentue. :)




sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Lapin reissu ja Ohkolan syyskisat

Syyskuun alkuviikolla lähdettiin Ilonan kanssa yhdessä Lappiin vaeltelemaan. Otettiin kaikki koirat mukaan ja aloitettiin reissu Rovaniemellä agilitykisoissa 2.9. Ne olikin jotkut seuramestikset tmv, joissa oli tosi kiva tunnelma, kuulutukset kuin arvokisoissa ja sääkin suosi (tosin mulla ei ollut riittävän kevyitä vaatteita). Jerikon olin ilmoittanut vain hyppyradalle ja nyt täysin tavattomasti Jeriko jätti tulematta ohjaukseen ja lirvahti mun selän takaa hypyn väärään suuntaan! Ukko juoksi kaikki kolme rataa, joista viimeiselle vasta sain oikeasti kunnon meiningin päälle, mutta nollat kaatui pikkuvirheisiin, kuten vikalla radalla kepeiltä liian aikaisin pois tulemiseen.

Todella ikävä alku reissulle olikin sitten siinä, että kisapaikalla mentiin yhdet ritiläportaat ja Milli onnistui räpeltämään portaissa niin, että siltä repesi kynsi ytimineen kaikkineen irti. Ei edes antanut mitään merkkiä portaissa siitä, vaan jälkikäteen vaan huomasi, kun alkoi verta tulemaan. :(  Onneksi olin pakannut kaikenlaisia ensiapuvälineitä ja tossuja mukaan (olin varautunut katastrofia varten), joten tassu saatiin heti hyvin pakettiin.

Valitettavasti tämä tiesi sitä, että Milli ei voinut vaelluksille osallistua ja ekan päivän Kiri oli sen kanssa kotona. Ekan päivän kivikossa kävelyn jälkeen Jerikolla kuitenkin kipeytyi varvas, jossa on nuoruuden murtuman seurauksena nivelrikkoa, ja näin ollen muina päivinä Jeriko sai jäädä pitämään Millille seuraa. Jerikon varvas on kipeytynyt nyt viime aikoina muutenkin herkästi joten päätin nyt alkaa pitämään sillä tossuja etujaloissa (molemmissa symmetrian vuoksi), jotta ei sitten jumittaisi sen vuoksi, kun ontuu varpaan vuoksi.

Ukko ja Jupiter toimi vetureina ja täytyy sanoa, että voisi olla rennompiakin tapoja vaeltaa Lapissa, kuin kahden vetokoiran kanssa. :D Kahtena jälkimmäisenä päivänä myös Kiri kantoi kortensa kekoon ja voi todeta, että jarrulihakset oli aivan jumissa.

Maisemat oli kuitenkin huikeita ja oli kaikenkaikkiaan tosi upea reissu.













Reissusta kotiutumisen jälkeen talkoilin sunnuntaina paimennuksen SM-kisoissa (SKL). Oltiin 1. lauman pitäjinä ja pääasiassa mulla Jeriko siinä hommissa. Välillä Ukko pääsi myös hihnassa auttelemaan. Hieno päivä seurata suorituksia.

Sain FH-kokeesta paikan myös heti Lapin reissun jälkeiselle lauantaille. Tein treenin silloin Jerikolle ja Ukolle ja päätin sen perusteella kumman ilmoitan: valinta osui Jerikoon, koska se on luotettavampi jäljestäjä vaikka esineilmaisu olikin kesken. Koepäivänä olikin sitten jotain muuta. En tiedä mistä kenkä puristi, mutta jo autosta ottaessa Jeriko ei keskittynyt muhun tai esineilmaisu-virittelyihin lainkaan. Olisi pitänyt siinä jotenkin herätellä se, mutta jäädyin, ja sitten jäljellä Jeriko ei ollut ollenkaan oma itsensä ja lopulta jälki päättyi kun Jeriko meni liinan mitan yli tokasta kulmasta. Tämä ei ole ollenkaan tyypillistä, koska Jeriko hakeutuu yleensä tosi nopeasti takaisin jäljelle, mutta tällä kertaa näin.

Eilen oli Ohkolan syyskisat. Ukko starttasi Liisa-Idan ja Kiden kanssa 1-2 koiran harrastekärryluokassa ja itse poljin Jupiterin kanssa kilpapyöräluokassa. Kuivan maan valjakkokisoissa on se jännä juttu, että siellä ei jaeta luokkia koiran mukaan A- ja B-luokkiin niin kuin hiihtokisoissa, vaan kaikki on samassa. Näin ollen meidänkin luokassa oli mm. saksanseisojia ja dobberi, sekä näiden lisäksi labbis Lintukarin Lasseviren, joka on siis ihan huippukoira, voittanut mm. miesten valjakkohiihdon C-luokan (SKL) ainakin pariin kertaan SM-kisoissa. Näiden kanssa ei voinut suuresti alkaa kisaamaan, mutta loput otin tavoitteeksemme voittaa ja niinhän me tehtiin!

Otettiin edelle lähtenyt kiinni ja ohitettiin ja muutenkin ihan reilulla aikaerolla voitto myös kahdesta muusta. Jupiter luki rataa hienosti ja otti suuntakäskyjä hyvin. :) Jupiter jaksoi myös 4,2km matkan tosi hyvin täydellä vauhdilla, ei säästellyt ja antoi kaikkensa, mutta ei myöskään hidastunut ja palautui todella nopeasti. :) Tiukimmassa ylämäessä pyörän vaihteet teki tepposet, kun yritin vaihtaa eturattaan pienimmälle, niin vaihde jumitti ja jouduin hyppäämään pois kyydistä. Mäen laella hyppäsin vaan vasemmalla jalalla polkimelle ja annoin Jupille käskyn vetää ja vauhdissa toinen jalka pyörän yli ja menoksi! :D Viimeisessä käännöksessä tuli ainut epäselvyys suunnasta ja liinakin kävi siinä jo takajalkojen välissä, mutta onneksi Jupiter onnistui hyppäämään siitä pois vauhdissa. Todella tyytyväinen olen Jupiterin suoritukseen ja olen aika varma, että Jupiterista kuullaan vielä talvella! ;)

(c) Timo Waltari