torstai 31. joulukuuta 2020

Perinteinen tavoitekatsaus

 Pidän nyt kiinni perinteestä ja käyn läpi tavoitteita. Tämä vuosi on tuonut tullessaan paljon muuta kuin mitä tammikuun ekoina päivinä osasi odottaa. Korona rajoituksineen ja kisojen ja kokeiden perumisineen, mutta onneksi kukaan läheinen ei ole sairastunut. Koiraharrastuksissa on kuitenkin loppujenlopuksi saanut jatkaa aika normaalia arkea, eikä korona ole näihin asioihin suuresti vaikuttanut. Siitä voi olla onnellinen.

Tavoitteita vuodelle 2020:

Jupiterin kanssa valjakkohiihtokisoja Ilonan kanssa. Toivon mukaan menestystä myös kisoista ja ehkä myös 10km matkoilla starttaamista. Sprintti-SM -kisat valitettavasti Jupiterin kanssa jää väliin, sen pää ei kestä yhteislähtöjä ja niissä tapahtuvia härdellejä. Jupiterin kanssa pitäisi myös ottaa tavoitteeksi BH-kokeen suorittaminen, mutta katsotaan miten saan aikaiseksi. Näyttelyistä pitäisi myös saada H ja sitten todennäköisesti kastraatio ehkä ensi syksynä. Agilityssä 3-luokkaan nousu ja siellä mahdollisimman hyvää kisafiilistä ja treenien parasta meininkiä niille kisaradoillekin. Samoin paimennuksessa olisi kyllä tarkoitus 3-luokkaan nousta ja saada Jupiterin hyvät ominaisuudet kunnolla esille.

Jupiterin tavoitteet... Valjakkohiihdossa yksilö SM-hopeaa ja viestikultaa. Huikeeta! 10km kisoihin ei päästy, kun lumenpuutteen vuoksi kisoja peruttiin roppakaupalla. Onneksi edes nuo SM-kisat saatiin pidettyä.

Näyttelyitä ei sitten ollut ja näin ollen Jupiter ei ole saanut H:ta ja sillä on edelleen killuttimensa. Agilityssä noustiin 3-luokkaan ja ihan kivaakin menoa on ollut, vaikkakin kyllä myös vaikeuksia. Puomille tehtiin äkkiseltään syksyllä myös juoksarit ja ne toimii jo yllättävän hyvin. Paimennuksessa 3-luokkaan nousu oli kyllä tavoitteena aikamoinen.. Minkähänlainen mielenhäiriö on ollut tuota kirjoittaessa? Keväällä tai kesällä jossain vaiheessa päätin varmaan kolmannen kerran, etten enää paimenna Jupiterin kanssa, koska se sisältää niin paljon vaikeuksia ja epämukavuutta, eikä motivaatio vaan meinaa riittää koiran kanssa joka voi jättää mut pellolle. Jostain loppukesän aikana kuitenkin motivaatio nosti uudelleen päätään ja käytiin muutamat kisat, saatiin jopa PAIM2 koulari aika haastavissa olosuhteissa. Joka tapauksessa matkaan mahtui sekä upeasti menneitä ratoja, että aivan totaalisesti penkin alle menneitä.

Troija täyttää vuoden maaliskuussa ja sen myötä on luustokuvien aika. Toivotaan Troijalle sekä sisaruksille hyviä luustotuloksia. Troijan kanssa käydään varmaan joitain näyttelyitä, treenataan agilityä ja pk-jälkeä ja kesällä varmaan aloitetaan hyppytreeni. Luulisin, että pienestä koostaan huolimatta Troija todennäköisesti ylittää metrin (ainakin ilman kapulaa) vaivattomasti. Treenataan tottisliikkeitä ja katsotaan miten edistytään. Agilityn suhteen ensi kesän projekti on juoksukontaktit ja katsotaan ehtiikö niiden tai muiden esteiden suhteen kisavalmiiksi loppuvuodesta.

Troijan luustokuvat toi todella hieno uutinen, kerrankin "puhdas rivi" kokonaisuudessaan! Myös sisaruksilla ihan hyviä tuloksia eikä mitään aivan kamalaa. Tammikuun alun toiveikkuus metrisen hypyn kanssa vaihtui epäluuloon ja huoleen koiran terveydestä, kun senttiäkään se ei venynyt lisää ja jäi hyvin pieneksi; säkäkorkeus 44-45cm. Hautasin ajatukset pk-jäljestä vailla sen suurempaa draamaa, se tapahtui vähän puolivahingossa.

Kisavalmiiksi agilityssa ei ihan ehditty, mutta hyvällä mallilla alkaa olemaan ja talven aikana varmaan päästään starttaamaan. :) Tokoilun suhteen kohtasin uuden energian ja motivaation nousemisen ja nyt varsinkin syksyn aikana ollaan aktivoiduttu siinäkin niin, että voisi ajatella alokasluokan korkkaamista joskus kevättalvella. :) 

Vaikka paimennuksen suhteen ei ollut mitään tavoitteita, niin pikkutyttö kyllä yllätti kehittymisellään ja loppukesästä/syksyllä startattiin kisaradoissa. SPKY:n pikkumestiksissä kahden päivän tuloksissa Troija taisi olla 6./13. PPR1 saatiin Kennelliiton alaisista kisoista.

Jerikon kanssa yritän saada paikkaa/paikkoja IFH-kokeista ja katsotaan mihin rahkeet riittää. Rallitokoa ja koiratanssia katsotaan jos jaksetaan.

Jeriko ylitti vaatimattomasti asetetut tavoitteet. Tietty. :) IFH-rotumestaruus ja käyttövalioituminen samalle vuodelle. Ai että. Mitään hömppälajeja ei nyt sitten tänä vuonna tehtykään. (sori) :D 

Ukko saa olla pääosin oloneuvoksena. Tarvittaessa sitä kaivellaan naftaliinista valjakkokisoihin, mutta ei välttämättä. Suurempia tavoitteita ei ole, mutta Ukko saa viettää mukavaa elämää ja touhuta välillä mielen virkistykseksi mukavia juttuja. :)

Ukkoa yritin jossain vetotreeneissä ottaa mukaan, mutta vaikka intoa olisi, niin ei se vedä. Luulen, että sillä voi olla kyynärissä jo nivelrikkoa (1/1 kyynäret jo lähtöjäänkin) ja voimalla juokseminen ja tömähdykset ei ehkä tunnu hyvältä ja sen vuoksi heti alun innon jälkeen veto loppuu. Arjessa muuten ei kyllä ole mitään oireita, joten oloneuvoksena jatketaan.

Tavoitteet vuodelle 2021:

Jeriko: Jos Jeriko on vielä hyvässä kunnossa, niin varmastikin mennään puolustamaan IFH-rotumestaruutta. Muuten ei sinänsä tavoitteita ole muuta kuin pitää Jeriko terveenä ja hyvinvoivana. Nose work olisi Jerikolle varmasti todella kiva eläkelaji, mutta en tiedä jaksanko itse ryhtyä siihen.

Jupiter: Yritän pitää omaa motivaatiota yllä paimennuksen suhteen ja treenaillaan nyt kohti 3-luokkaa. Toivotaan, että löydetään parempi yhteinen sävel. Agilityssä toiveena olisi päästä sertiin kiinni ja saada ylipäätään radoille sellaista parasta sujuvuutta mikä on kyllä mahdollista. Ja toivon mukaan nyt tulisi lunta, pääsisi hiihtelemään ja kisaamaankin. :) 

Troija: Agilityssä starttaaminen ja mielellään myös ainakin 2-luokkaan nousu. Tokossa alo-luokassa starttaaminen ja myös avo-luokka tuntuisi tällä hetkellä ihan realistiselta tavoitteelta. Paimennuksessa PAIM1-koulari ja tavoitteena kehittää Troijan ajoa ja ylipäätän itsevarmuutta lampaiden kohtaamisessa, ja mahdollisesti alkaa treenaamaan myös jakoa.

Tyr: Hän joka ei sisältynyt vielä vuodella asetettuihin tavoitteisiin. Ja niin hän vaan tuli ja toi porukkaan sen jonkun puuttuvan palasen. Tyrin tavoite ensi kesälle sisältää lähinnä paimennuksen harjoittelua, siinä kehittymistä ja toivon mukaan syksyllä voisi jo harkita perusrataakin. Jos ei, niin sitten seuraavana vuonna. Lisäksi treenaillaan jäljestystä, mutta sen suhteen ei mitään tavoitteita muuten kuin koulutuksellisesti edetä.

Ps. Meillä on yllättävän rauhallinen uusi vuosi. Jupiter on aika rentona, vaikka ei ole saanut Sileota ja Tyr ei välitä paukuista mitään. :) 



tiistai 15. joulukuuta 2020

Nuorison kuulumisia

 Päivitysrintamalla on ollut hiljaista vaikka luulin jo päässeeni uudelleen hyvään bloginkirjoitus-flow'hun. Totuus oli sitten mitä ilmeisimmin toinen. Treenailtu ja touhuiltu kuitenkin on, yritän tähän nyt kirjailla jotain itsellenikin muistiin.

Troijan kanssa tokoilut on jatkunut kotitreenien ja joka toinen viikko Maijun ohjauksessa. Seuraaminen on kivalla alulla, mutta pitäisi vaan saada siihen kestoa lisää ja se ei tulisi muulla kuin kotona kunnolla seuraamisen kestoa treenaamalla. Se on vähän jäänyt.

Kaukkarit on tosi kivalla alulla. Troija on niin ketterä ja pieni, että sille saa tosi kiva kaukot, kun vaan nyt tehdään huolella pohjat ja liikeradat oikeiksi. Istu-maahan -vaihdon syöksyy suoraan maahan voimalla, maahan-istu -vaihto tehdään yhdellä pompulla ja pikku hiljaa vakiintuu siihen, välillä tulee pari sipsutusta välissä. Käytiin myös Mari Leiviskän koulutuksessa ja saatiin Maijulta jo aiemmin saatujen vihjeiden lisäksi pari hyvää apua tähän. Yritän opettaa Troijan nyt istuessa ollessa tamppaamaan etutassuja eli siinä vahvistamaan sitä liikerataa, että etutassut "hyppää". Lisäksi välillä voi tehdä väliin istumasta maahan-istu -vaihdot nopeasti, ikään kuin samalla momentilla, millä se syöksyy maahan. Tämä toimikin ihan kivasti, kun eilen illalla tein, mutta johti kyllä nopeasti siihen, että Troija alkoi miettimään, että kannattaako sinne maahan mennä sitten lainkaan.

Istu-seiso -vaihto tehdään pompulla ja se on hyvällä mallilla. Takajalat alkaa pysymään jo kivasti paikoillaan. Seiso-istu -vaihto on eniten kesken ja siinä käsiavulla tehdessä Troija meinaa vähän liiankin aktiivisesti peruuttaa taaksepäin. Marilta saatiin vinkki, että palkkailee hetken Troijaa ihan vaan painon siirrosta takajalkojen päälle, ilman että lähtee peruuttamaan alta pois, ja siitä sitten istuminen.

Nouto on ollut Troijalla hankala liike. Pentuna tehtiin vauhtinoutoa ja se sujui hienosti, mutta jossain vaiheessa, mielestäni pitotreenien myötä, vauhtinoutoon tuli lukko. Tulkitsen niin, että Troija on ymmärtänyt, että kapulaa ei saa tiputtaa ja kilttinä tyttönä se ei pysty nyt käsittämään että miten niin muka pitäisi vauhdissa päästää irti. Ja kun siihen liikkeen loppuosaan on tullut epävarmuus, niin se näkyy myös liikkeen alkusassa epävarmana kapulalle menona. Maijun ja Marin molempien kanssa tätä pohdittiin ja päädyttiin ettei vauhtinoutoja enää tehdä, vaan kapulaa vaan suuhun, tai maasta nosto ja tuonti mun käteen käsikosketukseen, joka sillä siis on vahva. Sisällä mielentila näyttää tässä hyvältä, mutta pitäisi päästä ulos tai pitävämmälle alustalle tekemään niin näkisi, että miten saa sitten vauhtia (meillä sisällä laattalattia).

Liikkeestä maahanmeno peruuttaen menee hienosti. Liikkeestä seisominen pompun kautta on alkanut nyt avautumaan vähän paremmin, aiemmin yritti vielä liian vahvasti mun käden perään, mutta olen saanut nyt paremmin Troijalle kerrottua, että pitää jäädä pompun jälkeen paikoilleen. Liikkeestä istumista on tehty todella vähän. Samoin hyppyä on tehty tosi vähän, mutta agilitytausta auttaa tässä ja viimeksi ainakin näytti Troijalle ihan selkeältä hommalta.

Ylempien luokkien liikkeistä ruutua on tehty ihan pari kertaa ja siitä on todella kauan, ison merkin kiertoa aloiteltiin Marin kanssa. Pitäisi itselleen hankkia sellainen iso kartio.

Troijan veljen Pluton omistajan kanssa haastettiin toiselle starttaamaan kevättalven aikana tokossa ja siihen vahvasti tähdätään.

Agilityssä Troijan kanssa on tehty nyt keppejä vähän ahkerammin, ja erikseen treenattuna ja rauhallisissa olosuhteissa Troija menee ne jo ilman ohjureita/verkkoja, mutta ei kyllä sitten vielä häiriön kanssa. Puomin osumat on todella varmoja, mutta vauhtia ja rentoutta saisi tulla lisää. A:ta on tehty madallettuna kerran, ja pitäisi vielä pari kertaa tehdä silleen, että saisi vakiinnutettua tietyn juoksutekniikan sille.

Viime viikonloppuna alueellisen valkun treeneissä meni kyllä hienosti. Mulla on nyt vapaatreenioikeus SDP:lle ja kun ihan pari kertaa pitkästä aikaa on tehty aika helppoa ja vauhdikasta hatusta keksittyä rataa, niin Troijassa alkaa nyt taas näkymään enemmän intoa. Selvästi toi pelkkä estetekniikan ja yksittäisten esteiden hinkkaaminen voi vähän viedä makua toihusta, mutta nyt oli kyllä niin vauhdikas pieni viipeltäjä radalla, että ! Agilityssäkin olisi kiva päästä starttaamaan joskus kevättalvella, mutta en tiedä saadaanko kaikkea riittävän valmiiksi.


Tyr on kasvanut vauhdilla ja kohta alkaa olemaan kaikki hampaatkin vaihtunut. Huomenna tulee 5kk ikää mittariin. Terveenä on ollut ja se on ihan ensimmäinen pääasia. Nyt kun on näin hyvän tuntuinen koiranalku käsissä, niin kyllä vaan pelottaa OC-mörkö ja muut niin paljon enemmän. Onneksi Tyrillä on kuitenkin ehkä vähän enemmän järkeä päässä kuin Troijalla, eikä ole ihan niin kamala kaahottaja eikä ole telonut itseään. Kop kop.

Tyrin kanssa paimennuksissa olen alkanut päästä Tyrin kuvioon sisään ja muutamia alkeleita peruskuljetustakin on jo otettu. Vauhtia on tullut lisää, mutta edelleen Tyr on todella järkevän oloinen pentu ja vaikka sillä on hyvin vahva halu hallita laumaa ja pitää sitä vahvasti silmällä, se myös avaa kaaria ihan luontevan näköisesti. Ja vaikka se välillä on aika jästi ja väkisin karkaa lampaille, niin saan sen myös käskyllä ihan kivasti pois (ei nyt ihan ekalla, mutta kuitenkin, ei tarvi kantaa tai raahata pois), joten kyllä se yhteistyö sieltä kivasti on tuloillaan.

Tottisjuttuina Tyr on tehnyt seuraamista imuuttamisella ja peruasentoon hakeutumista on vahvistettu. Yhden askeleen siirtymiä on alettu myös tekemään. Liikkeestä istumista on aloiteltu ja pompun kautta liikkeestä seisomista, johon samassa treenissä Tyrin ja Troijan kanssa itse hoksasin, miten saan koirat tajuamaan kriteerin paremmin ja myös Tyr aika kivasti jää jo pysähdyksiin. Maahanmenoa ei olla vielä tehty muuten kuin runsaan käsiavun kanssa. Vauhtinouto lähti Tyrillä toimimaan hienosti kun sitä otettiin ja kapulan pitoa on aloitettu myös (vaikka melkein jo vannoin etten tee enää ikinä pitotreenejä pennuille, kun se on ihan paskaa). Tyrillä on tosi reipas ja kiva asenne ja hyvin on edistynyt siihen, että ottaa kapulaa suuhun ja vähän jo välillä puristaakin hampailla. Pikku hiljaa.

Jupiterin kanssa oltiin agilitykisoissa reilu pari viikkoa sitten. Radat oli linjoiltaan aika peestä meille ja aika penkin alle meni sitten sen puolesta. Juoksaripuomit kuitenkin toimi nyt aika hyvin. Ja viime viikolla treeneissä alkoi löytymään taas vähän parempi tatsi radan juoksemiseen ja ohjaamiseen Jupiterin kanssa, joten eiköhän se siitä. Nyt vaan ei kisoja sitten olekaan ja toivon mukaan pian päästään hiihtämään!



sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Jerikosta IFH-KVA

 Tänään oli sitten se päivä, kun taivaan kappaleet oli kohdillaan ja kaikki meni nappiin. Meillähän on Jerikon kanssa tässä loppusyksystä ollut vähän ongelmaa esineilmaisuiden kanssa, ja niillä sekoiluista johtuen 1-tulos on jäänyt haaveeksi jo muutaman kerran. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. 

Pikku hiljaa treeneillä ollaan saatu esineilmaisua paremmalle mallille ja tänään sitten kaikki osui kohdilleen. Jeriko ilmaisi esineet paremmin kuin ehkä koskaan! Ei jäänyt haaveilemaan esineen kohdalle ja harkitsemaan ilmaisua, vaan nopeasti nappasi esineet suuhun ja lähti tuomaan. Otteet oli hyvät eikä pureskellut tai tiputellut esineitä. Alusta oli märkä, yhdessä nurkassa peltoa oli ehkä noin 10 m halkaisijaltaan oleva lätäkkökin joka kyllä ohitettiin, ja loppusuora oli aika mutaista ja märkää, mutta hienosti Jeriko kyllä jäljesti. Toinen piikki ja suorat kulmat enimmäkseen oli ihan täydellisiä, kaarelle lähtökulma ja toinen piikki pienen tarkistelun jälkeen onnistui hyvin. Mutta siis erityisesti ne esineet ja ilme jolla Jeriko ne toi oli kaikkein parasta. Oli ilo olla Jerikon kanssa kokeessa ja kuulla lopuksi pisteet 98p! Näin Jeriko sai viimeisen 1-tuloksen ja on täten IFH-KVA!


Käyttövalio on ollut mun iso haave ja sen saavuttaminen sai kyllä silmäkulmat kastumaan. Erityisen hienoa on ollut koko matka Jerikon kanssa. Sen kanssa ollaan yhdessä opeteltu jokainen laji ja ihan erityisen paljon olen tykännyt roikkua sen jälkiliinan päässä. Välillä on hampaita kiristelty keisarin aivoitusten kanssa, mutta enimmäkseen ihasteltu hienoa työskentelyä. Jeriko todellakin ansaitsee kaiken kiitoksen ja kunnian tästä.

torstai 22. lokakuuta 2020

Tyr

 Voi hitsiläinen millaisen pakkauksen olen Tyrissä itselleni saanut! Jotenkin pitäisi ehkä yrittää sanojaan asetella, ettei tästä tule liian ylitseampuva ylistyslaulu, mutta toisaalta ei sitä kynttilää ole tarve vakan alle piilottaa, kun tuntuu niin hyvältä.

1,5kk kokemus on vaan vahvistanut sitä hyvää tuntemusta Tyristä, mikä minulla oli jo alkupäivinä. Tyrissä on juuri sopivassa suhteessa omapäisyyttä ja sellaista omilla jaloilla seisomista, mutta myös kontaktinottoa ja halua tehdä yhteistyötä. Siinä on myös mun makuun sopivasti pientä pippurisuutta, ja kuten Jerikokaan pentuna, se ei anna kiusata itseään. Täytyykin sanoa, että Tyristä tulee aika paljon samanlainen tunne, kuin mulla on Jerikosta, ja tämä tunne jos mikä on todella hyvä!

Tyr on myös osoittanut erittäin hyviä taipumuksia jälkikoiraksi. Se on ahne ja sillä on erittäin hyvä keskittymiskyky, ja se tekee todella keskittyneesti ja syvällä nenällä jälkihommia pellolla. Lisäksi luulen (tai melkeinpä tiedän), että Tyristä kasvaa aika iso poika (tänään 14 viikkoa ja 10,6kg) ja näin ollen luulen, että siitä todella voisi tulla PK-koira mulle.


Paimenkoira siis aivan taatusti tulee. Se alkoi syttymään siinä noin 11 viikon iässä ja 12-viikkoisena se jo fiilisteli todella hienolla ja varmalla otteella meidän pässipoikia. Nyt se on myös karannut verkkoaidan silmästä tmv. lampaille avuksi, kun olen niitä siirtänyt treeniä varten ja auttaa itse asiassa oikeasti hyvin kun peruskuljetuksessa niitä siirrän. Rauhallisesti kiertää ja hallitsee laumaa, ja lampaiden jumittaessa on myös työstänyt niitä liikkeelle tilanteessa, josta avuksi pyydetty Troija onkin niiannut lampaiden antaman paineen alta pois. Erittäin lupaavan oloinen siis myös siinä ja varsinkin sen itsevarmuudesta kohdata lampaita olen todella onnellinen.


Muita treenejä kun ollaan kotona sisällä tehty (istuminen, tasapaino tyyny ja sen ympäri pyöriminen etujalat tyynyllä, käsikosketus, häkkiin meno jne..) niin Tyr keskittyy erittäin hyvin, on hyvin innokas ja aktiivinen ja hoksaa asiat todella nopeasti! Tässäkin suhteessa tulee Jeriko mieleen. Yhdistelmä innokkuutta tekemiseen, mutta hienoa keskittymiskykyä jolloin ne oivalluksetkin tulee välillä todella nopeasti! Esimerkiksi tasapainotyynyn ja sen ympäripyörimisen Tyr hoksasi kahdessa lyhyessä treenissä (siis lähtien siitä, että sheippasin etutassujen laittamisen tasapainotyynylle).

Tässä alkaa hento usko olla jo siitä, että nyt löytyi se koira joka täyttää mun toiveeni luonteen ja ominaisuuksien puolesta niin, että saan sekä käteen sopivan itsevarman paimenkoiran sekä PK-jälkikoiran.