lauantai 2. helmikuuta 2019

Valjakkolajibuumi

Jo toinen hyväluminen talvi peräkkäin näyttää saaneen aikaan sen, että erilaiset valjakkolajit ja ylipäätään koirien kanssa jonkin menopelin vetely on noussut suureen suosioon. Tämä on totta kai lajin kannalta hieno homma ja itsellä alkoi jo kytemään ajatus valjakkokoulutuspäivän järjestämisestä rotuyhdistyksen nimissä valjakkolajeista kiinnostuneille bordercollieille ja kelpieille.

Suosiolla on kuitenkin ehkä myös nurja puolensa. Jos aloitteleva harrastaja yksin tai yhdessä aloittelevien harrastajien kanssa aloittelee vetoharrastusta, voi asioita mennä pieleenkin. Itse olen erittäin tarkka koirien huollosta ja hyvinvoinnista, ja onkin välillä hyvin vaikea olla puuttumatta somessa esiintyviin asioihin, joissa itse näen korjattavaa.

Aloitetaan varusteista. Oli vetolaji sitten mikä tahansa (valjakkohiihto, kicksparkin veto jne.) pitää koiralla ehdottomasti olla sille hyvin istuvat valjaat! Vetovaljaat on monella tapaa hyvin erilaiset kuin normaalit arkikäyttövaljaat tai jälkivaljaat, joten vetovaljaita pitäisi aloittelevan ehdottomasti käydä sovittamassa jonkun kokeneen harrastajan kanssa. Kaikissa myymälöissäkään ei ole asiantuntevia myyjiä tässä asiassa, siihen ei kannata tuudittautua. Toki on sitten erikseen valjakkourheiluun erikoistuneita myymälöitä joita yleensä pitääkin lajin harrastaja/kilpailija, jolloin tietää saavansa hyviä ohjeita.

Valjasta sovitetaan koiralle aina niin, että valjasta vedetään tiukalle taaksepäin, vetoa imitoiden. Vetovaljaan kiinnitys tulee koiran hännän tyven tasolle, ei selän päälle, mutta ei kauas hännän taaksekaan. Valjaan kaula-aukon tulee olla sopiva. Sopiva tarkoittaa sitä, että valjasta taaksepäin vedettäessä kaula-aukon reunat ei valahda koiran lavan päälle etujalan liikettä rajoittamaan. Vetopisteen tulisi tulla koiran rintalastan päälle eikä nousta kaulalle.



Normaalivaljaaseen verrattuna vetovaljaan kaula-aukko voi äkkiseltään tuntua tiukalta. Tärkeä niksi on myös nostella runsas turkki tai löysä nahka kaula-aukon etupuolelle. Tällöin valjas asettuu tiiviisti sille paikalle missä sen kuuluukin olla.

Vetoliinan tulee olla riittävän pitkä ettei sukset tai muu väline tule koiran takajaloille ja siinä pitää ehdottomasti olla jousto. Kilpailuja varten VUL:lla ja SPKL:llä on omat sääntönsä siitä millainen liinan tulee olla.

Koiraa ei ruokita ennen vetotreeniä tai heti sen jälkeen. Jos meillä on treenit tai kisat aamulla tai aamupäivällä, en anna aamuruokaa koirille lainkaan. Illalla treenattaessa aamuruuan koirat saa ja iltaruuan noin 1-2 tuntia harjoittelun jälkeen. Sen sijaan nesteytys ennen rankempaa treeniä on tärkeää. Tämä on erityisen tärkeää keväästä syksyyn, mutta vaikuttaa koiran jaksamiseen ja palautumiseen myös talvella. Itse annan bortsun kokoisella koiralle n. 4dl lihalla maustettua vettä 2-3 tuntia ennen harjoittelua. Suorituksen tai harjoittelun jälkeen käytän koirillani palautusjuomia.

Olen löytänyt nyt palautusjuoman johon olen erittäin tyytyväinen (Vetfood BB&Recovery Balance). Lisäksi koirani saavat HMB&Power jauhetta päivittäin. Jälkimmäinen parantaa rasva-aineenvaihduntaa, josta koirat ideaalitilanteessa valtaosan energiastaan saavatkin. Viime talven hapottelut on Ukolla ainakin loppunut, johtui sitten näistä tai jostain muusta.

Sitten erittäin tärkeä eli lämpötilarajat! Tätä ei voi alleviivata liikaa. Koiran lämpöhalvausta ei näe ennen kuin se on koiralla jo päällä ja kerta voi pilata koiran lämmönsietokyvyn lopullisesti. VUL:n kilpailuissa ehdoton lämpöraja on 22 celsiusta, silloin kilpailuja ei järjestetä ollenkaan! Kun lämpö nousee yli 16 asteen, voidaan kilpailumatkoja esimerkiksi lyhentää tai muuten soveltaa. Koiran massa ja turkin määrä toki vaikuttavat sen lämpenemiseen, mutta määräävin tekijä tässä on kuitenkin lämpötila sekä ilmankosteus (kuinka hyvin läähättämällä pystyy haihduttamaan lämpöä). Toistan: kuivan maan aikaan nesteytys on erityisen tärkeää!

(c) Timo Waltari

Talvella ehdoton pakkasraja VUL:n kisoissa on -20 astetta, -18-20 kilpailu järjestetään ylituomarin arvion mukaan. SPKL kilpailuissa pakkasraja on -18. Kovassa pakkasessa täysillä vetäminen voi vaurioittaa koiran hengityselimiä.

Alkulämmittely ja loppujäähdyttely on syytä myös muistaa. Alkulämmittely suojaa erityisesti lihasvammoilta, loppujäähdyttely helpottaa maitohapon poistumista lihaksista ja ehkäisee lihasjumien kehittymistä. Täyttä päätä vetämään ei pitäisi lähteä ilman kunnollista lämmittelyä eikä vedon jälkeen lykätä koiraa suoraan autoon tai sisälle.

Tämä on sinänsä itsestäänselvyys, mutta vetoon otettavan koiran tulee myös olla terve ja hyväkuntoinen. Vetolajit ovat fyysisesti hyvin kuormittavia eikä niitä pitäisi tehdä liian nuoren ja kasvavan, liian vanhan tai sairaan koiran kanssa.  Nuorelle koiralle harjoittelu aloitetaan lyhyissä pätkissä kuntoa kohottaen. Tärkeää on huomioida, että jo lyhyt täydellä vauhdilla tehty veto voi aiheuttaa vammoja jos koiran fysiikka ei ole kunnossa/vielä sillä tasolla.

Runsas vetolajien treenaaminen on sen verran rankkaa, että tärkeää on huomioida myös koiran muut lajit ja koiran saama muu rasitus. Lepopäivät ja rasituksen määrä täytyy osata rytmittää.

Tärkeää olisi myös muistaa yhtään enempää vetoa tekevien koirien huollattaminen. Vetokoirat kehittävät jumeja erityisesti etuosaan, mutta jumeja voi toki kehittyä pitkin kroppaa. Säännöllinen huollattaminen pitää ainakin oman mieleni rauhallisena, kun tiedän, että koirat on hyvässä kunnossa ja uskaltaa niitä vedättää täydellä vauhdilla. :)

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Pentuja tulossa!

Tässä on eletty todella jännittäviä aikoja astutuksen jälkeen ja kaikki jännitys kulminoitui tähän päivään: ultrapäivään. Jännitys siitä, että jos pentuja ei olisi taaskaan tulossa oli lähes sietämätön. Toivoin totta kai muutenkin, että pentuja tulisi, mutta erityisesti Mandin kasvattajan, omistajan ja Mandin itsensä vuoksi toivoin todella kovasti, että nyt tärppäisi eikä joutuisi enää vuoden päästä (niin pitkät juoksuvälithän Mandilla on ollut!) yrittämään 5-vuotiaan kanssa uudelleen.

Onni olikin suunnattoman suuri, kun tuli uutinen, että Mandi on ultrassa todettu tiineeksi! Ainakin viisi pentua tulossa, joten nyt vaan toivotaan, että lopputiineys ja synnytys menee hyvin ja saadaan hyvän kokoinen pentue maailmaan. :)

Itse ainakin odotan pennuista vanhempiensa perusteella melko itsenäisiä ja itsevarmoja, aktiivisia ja työskentelyä rakastavia oivallisia harrastuskavereita moneen lajiin. Jos tällainen kiinnostaa, niin kerron itse mielelläni lisää Jerikosta (sabina.lahteenmaki@gmail.com) ja Mandista (Kautuksen Blenda) voi kysellä Mandin kasvattajalta (nanna.aho@gmail.com) tai omistajalta riekkiemmalotta@gmail.com). :) Yhdistelmän tiedot myös SBCAK:n pentuvälityksessä.




lauantai 12. tammikuuta 2019

Hiihtokausi avattu ja rallitokoa

Tämä viikko meni hyvinkin tiiviissä valjakkotreenimerkeissä. Maanantaina käytiin vetämässä tuossa läheisellä metsätiellä kicksparkia. Laitoin Ukon ja Jupiterin yhteisvetoon ettei olisi aivan liian raskasta ja vauhti liikaa laskisi sen vuoksi. Aluksi vedettiin edestakaisin 1,5km ja tehtiin jäähkälenkki. Ukko ja Jupiter oli sitten niin energisinä siinä, että päätinkin siltä seisomalta tehdä vielä toisen edestakaisen matkan. Hyvä treeni siis, 6km kickspark-vetoa. Vauhditkin nousi parhaimmillaan tosi koviksi ja voimatreenin sijaan välillä mentiin kyllä Ukon osalta vauhtitreeni-alueella, kun Jupiter pitikin nyt taas yllä aika tiukkaa tahtia. :D



Tiistaina oli Jupiterin agilitytreenit. Keinu on edistynyt  hyvin, mutta vielä lisää treeniä tarvitaan. Muuta ei sitten tiistaina tehty. Keskiviikkona käytiin päivällä Liisa-Idan kanssa hallilla ja Liisa-Ida teki Jerikon kanssa HTM-treeniä. Itse tein sitten vielä Ukolle rallitokoa ja Jupiterille keinutreeniä sekä kepit. Kepit oli ihan superhienot! Nyt maltti piti hyvin ja kesti hienosti mun vedättämisen. :)

Keskiviikkoiltana käytiin vielä Nahkialassa hiihtämässä. Hetihän se oli pakko päästä, kun lupa koiravuorolle saatiin! Latu oli karmean pehmeä, mutta sinnillä vedin 2,6km lenkin sekä Jupiterille että Ukolle, vaikka Jupiterin kierroksen jälkeen veri maistui suussa.

Torstaina käytiin Peltolammilla treeneissä. Siellä olikin sitten hurjan paljon treenaajia paikalla! Ilona hiihti Jupiterin kanssa kierroksen ja Marja Ukon kanssa kaksi kierrosta. Loistotreenit taas.

Eilen oli lepopäivä ja tänään mentiin sitten rallitokokokeeseen. Pientä hässäkkää aamulla, kun ensin katsoin, että Ukon rokotukset olisi vanhentuneet ja sitten kun olin jo lähettänyt tekstiviestiä koetoimitsijalle, että joudun perumaan Ukon, niin tajusin että ei ne mitään vanhentuneet olekaan. :D No eipä siinä mitään, uusi viesti perään ja kokeeseen.

Ukko starttasi ensimmäisenä luokassa, joten kohtuullisen mukavasti päästiin radalle. Alku lähti ihan kivasti, mutta spiraalissa Ukolla keskittyminen herpaantui ja nenä olisi mennyt maahan. Tästä -1p, seuraavalta kyltiltä eli neljänneltä -1p (ov, en oikein tiedä mistä tuli). Rataantutustumisessa toinen kilpailija mainitsi, että maassa oli nameja nähnyt, joten niiden hajujen perässä Ukko varmasti oli. Sain sen siitä kuitenkin takaisin mukaan. Itse hätäilin kyltillä kuusi, enkä odottanut Ukon edestä sivulle siirtymisessä kunnollista istumista perusasentoon vaan lähdin vaan liikkeelle. Tajusin virheeni siinä, mutta en jaksanut alkaa uusimaan liikettä. Tästä -10p. Seisomaannousu perusasennosta eli kyltti yhdeksän oli Ukolle vaikea ja sen jo etukäteen tiesin. Ukko nousi kuitenkin sentään hyvin pystyyn, mutta vinoon, ja liikkui muin liikkeen mukana ja joku OV siitä kans, en tiedä mistä.. Lopputuloksena kuitenkin 85p eli RTK2 kasassa. Jes!


Jeriko oli nyt pitkästä aikaa missään "ihmisten ilmoilla" että olisi muita ihmisiä ja koiria, eikä keskittyminen ollut ihan parasta. Tyttöystäviä olisi itselleen bongaillut. Jouduttiin myös odottamaan aika pitkään radalle pääsyä, mutta kyllähän Jeriko taas ihan luotettavaan tapaansa alkoi suorittamaan vaikka ihan se viimeisin paras terä saattoikin vähän uupua. Jerikon iloinen asenne sai kuitenkin taas kiitosta, tuomarin kommentti: "Hänellä oli selkeästi kivaa". :) Jerikon kanssa myös -1p OV neloskyltin pyörähdyksestä, en tiedä mikä se virhe on mitä tein molempien kanssa. Toinen -1p äännähtämisestä. Jerikolle tuloksena 98p ja 1. sija!



En tiedä olisiko tämä se vaihe kun pitäisi alkaa lukemaan voittajaluokan kylttejä...?

lauantai 5. tammikuuta 2019

Tavoitteita

Tavoitteiden pohtiminen on alkanut tuntumaan hieman keinotekoiselta. Tuntuu, että vuosi vuodelta enemmän tavoitteita jää toteutumatta vaikka samalla konkreettisten tavoitteiden määrä on laskenut. Yritetään nyt vielä kuitenkin.

Tavoitteet vuodelle 2018

Jeriko:
Kesällä vielä toiveissa olisi osallistua jälkikokeisiin. Hyppy harjoitellaan kiertämään hyvässä mielentilassa ja palautetaan rauha tottikseen liiallisen vireen noston sijaan. Elättelen edelleen toiveita niistä 1-tuloksista, mutta tärkeintä on toki se, että Jeriko saisi hyvässä kunnossa harrastella. Jossain vaiheessa kun pk-jälki jää, siirrän Jerikoakin varmaan FH-jäljelle. Yksittäisten testauksien perusteella se voisi olla siinä erittäinkin hyvä.

Tämä tavoite oli kyllä ihan hyvä. Oikeastaan nälkä kasvoi kesän aikana enemmän, ja haikailin niiden 1-tulosten perään ehkä enemmän, kuin mitä tässä olen kirjoittanut. Tämä tavoite kuitenkin toteutui, käytiin kisoissa ja lähellä oli 1-tuloskin, mutta ei tullut. Hyppyä opeteltiin kiertämään ja se vaikutti jonkin verran vireeseen, mutta ei vielä kokonaan laukaissut ylivirettä. FH-kokeessa startattiin, mutta valitettavasti Jeriko ei siellä kyllä esitellyt parasta osaamistaan. Tulevaisuudessa paremmalla onnella.

Agility todennäköisesti unohdetaan, vaikka Jeriko mitattiinkin pikkumaksiksi ja alunperin oli ajatuksena starttailla siinä luokassa matalammilla rimoilla. En nyt lopullisesti sulje pois mielestä tätä mahdollisuutta, mutta tässä mennään ihan täysin Jerikon voinnin mukaan enkä agilityä tee jos se tuntuu yhtään erilaiselta kuin aikaisemmin.

Nälkä taisi tässäkin kasvaa. Miten mä olen tällä tavoin intoillut? :D Jerikon kanssa startattiin kyllä tosi harvoin kisoissa, mutta silloin kun startattiin oli tuloksena yleensä 0. Syksyllä piirinmestiksissä vielä pronssia. :)

Kaverikoirailua yritän nyt uudelleen herätellä henkiin, kun muuten koko viime vuosi oli siitä taukoa. Uudessa Akaa-Valkeakosken ryhmässä ei olla käyty vielä kertaakaan ja vähän jännittää ryhmässä olevan urokset, mutta lähdetään nyt kokeilemaan koska Kaverikoirana Jeriko on kyllä täysi 10. :)

Kaverikoirailu on lähtenyt aivan loistavasti käyntiin uudessa ryhmässä. Ryhmässä olevat urokset on tosi kivoja eivätkä änkeä toisten tilaan, joten missään vaiheessa ei ole ollut mitään ongelmia. Itse asiassa vähän yllättävästikin mm. nuori sileäkarvainen noutaja Scott on myös tosi paljon Jerikon mieleen ja se silminnähden viihtyy ryhmässä todella hyvin. Kaverikoirakäynneillä ollaan käyty nyt aktiivisesti, mikä on ollut tosi mukavaa.

Ajatuksissa on käynyt myös häivähdys, että starttaisiko Jerikonkin kanssa rallitokossa, mutta katsotaan nyt... Rallitokoa voisi käyttää tuon tottiksen vireongelman purkamiseen ennen ensi kesää...

Startattiin sitten kolmen ALO-luokan startin verran rallitokossa ja saatiin RTK1. Vireenhallintaan tottiksessa siitä myös oli jonkinlaista apua, mutta ei vielä ihan absoluuttista.

Ukko:
Valjakkolajeissa on ehdottomat päätavoitteet. Nyt ollaan saatu kunnon treenisuunnitelmakin tehtyä yhdessä Tanja Kurikan kanssa (siis fysiikkatreeniä ajatellen) Ukolle ja toivon mukaan tämä kantaa hedelmää varsinkin SM-kisoissa, joita varten Kemistä on jo majoitus varattuna mulle ja Ilonalle. Lisäksi on parit muut kisat tähtäimessä jos vaan lunta täällä etelämmässä riittää.

Voi pojat miten hienosti tämä menikin! Ukko pysyi koko kauden hyvässä kunnossa ja aiemmin vaivannut oikean jalan jumittelu helpotti merkittävästi. SM-kisoissa yksilökisoissa Ilona ja Ukko taisi olla 14., mikä oli todella hyvä suoritus kovassa kisassa. Viestijoukkueessa Ukko ja Ilona starttasi lähtöpaikalta. Lähtö tehtiin kahdessa rivissä joista Ukko ja Ilona valitettavasti arpoutui taaempaan riviin ja lähdössä meinasivat tulla edellä menijän kantapäille ja jäivät tämän seurauksena sumppuun hiihtelemään, vaikka muuten olisivat ehkä päässeet irti porukasta. Hienosti kuitenkin suorittivat osuutensa ja joukkue voitti SM-kultaa! :) 

FH-jälkeä jatketaan kesällä ja rallitokoillaankin varmaan jonkin verran kiinnostuksen mukaan. Joihinkin kuivan maan valjakkokisoihinkin olisi kiva päästä Ukon kanssa ensi kesänä.

Ukon kanssa startattiin FH-kokeessa rotumestiksissä. Suoritus meni hyvin siihen nähden, että treenit oli pahasti kesken eikä siis tulosta kuitenkaan. Ukon FH-jälkeä haittaa erityisesti epätarkka kulmatyöskentely, kun jäljen kadotessa alta jalat vaan veisi. Tämän ratkaisuksi ollaan saatu treeniohjeet loppukesästä, mutta harjoituksia ehdittiin tehdä vain pari kertaa.

Kuivan maan valjakkokisoissa käytiin canicross-luokassa Ukon kanssa ja sijoituttiin harrasteluokassa 3., ja Liisa-Idan ja Kiden kanssa Ukko kävi kaksi kertaa kärryluokassa tehden ihan hyvät suoritukset.
Jupiter:
Edelleenkään ei huvita asettaa kovia tulostavoitteita. Päätavoite ensi vuodelle olisi varmastikin paimennuksessa. Olisi hienoa suorittaa SPKY:n perusrata ja startata ainakin 1-luokassa. Agilitytreenejä jatketaan ja kisaiän tullessa täyteen startataan varmaan joskus loppukesästä/syksyllä. Nyt pitäis vaan saada jotain säännöllisiä treenejä jo pikku hiljaa aikaiseksi..
Keväällä varmaan jatketaan pk-hakua ja mahdollisesti jälkeäkin. Tai ainakin yritän itseäni siihen motivoida. Vetolajien suhteen huvittaisi vähän kokeilla mihin Jupiterista siinä on, ehkä mennä kuivan maan kisoihin kahden koiran luokkaan Ukon kanssa tai syksyllä jopa yksin.. Hyvin epämääräisiä on nämä tavoitteet. Pitäisi mun ehkä vähän ryhdistäytyä.. :D 

Paimennuksessa PAIM1 ja PPR1 koularit saatiin, mutta paimennusta varjosti Jupiterin hassut herkistelyt häkillä, porteilla yms., eikä SPKY:n perusrataa ollut mahdollista yrittää suorittaa mm. sen vuoksi, että Jupiter ei oikein siedä sitä että mä otan lampaan kiinni ja haluaa poistua tällaisista tilanteista. Startattiin kerran myös 2-luokan kisassa, mutta Jupiter jumittui täysin poistovarikkoon, jonka vuoksi rata päättyi siihen että en saanut Jupiteria ohjattua edes kohti oikeaa laumaa.

Agilityssä ei olla startattu eikä hetkeen vielä startatakaan, kun kontaktiesteet on ihan kesken. Tämä on kyllä sitten taas vaan treeninpuutetta ja minun saamattomuutta.

Kas vain, valjakkolajeja kokeiltiin ja voi pojat kun Jupiter olikin heti niin hyvä, niin ei niitä voinut lopettaa! Siitä onkin kuoriutunut oikea valjakkolajihirmu. Jupiterin kanssa startattiin syksyllä pyöräluokassa ja se veti todella kovan suorituksen jääden vain vähän "kuumasta kärjestä" eli saksanseisojista ja erittäin kokeneestä käyttölabbiksesta.

Hakutreenit loppui ensin ajanpuutteen vuoksi. Jälkeä ei oikein innostanut tehdä, kun Jupiterissa alkoi näkymään enemmän reagointia laukauksiin/pamauksiin ja aloin epäilemään, että siitä ei PK-koiraa tule. Nyt viimeisin uusi vuosi oli "viimeinen naula arkkuun"; Jupiter pelkäsi rakettien ääniä lähes hysteerisesti ja palautuminen niistä kesti pitkään. Leikkiminen kyllä onnistui uuden vuoden aattona sisällä lopulta, mutta ei kuitenkaan ole riittävä väline pelon ja ahdistumisen voittamiseen. En myöskään halua oikeastaan koiraa kiusata sillä asialla, kun selvästi paukkuarkkuus on niin voimakasta.

Tavoitteet vuodelle 2019:

Jeriko:
Harkitsen vielä talven ja kevään aikana, startattaisiinko vielä PK-jäljellä. FH-jäljellä myös mahdollisesti, tai oikeastaan tarvitsee varmaan näiden kahden välillä päättää. Vielä en osaa sitä päätöstä tehdä.

Rallitokossa käydään varmaan avoimessa luokassa ja ehkä jatketaan myös voittajaluokkaan. Jeriko saatetaan myös nähdä ainakin HTM-kisoissa. ;) 

Jerikolle toivotaan nyt siis pentuetta ja toivon mukaan tulee oikein reippaita ja kivoja pentuja. :)

Ukko:
Osallistutaan valjakkohiihdon sprintti-SM-kisaan sekä normaalimatkan SM-kisoihin jos ja kun toivon mukaan Ukko pysyy hyvässä kunnossa. Mitalitavoitteita ei viitsi asettaa, pääasia kun saadaan harrastaa. :) Kuivan maan kisoissa myös starttaillaan.

Rallitoko saattaa Ukon kanssa jäädä RTK2-tavoitteeseen. Ukon kuulo on heikko ja se ei ole koskaan ollut hyvä sisäistämään monia eri liikkeitä, joten ylempien luokkien liikkeiden moninaisuus ja oikealla puolella seuraaminen saattaa olla Ukolle vähän liikaa. Mutta vannomatta paras. ;) 

FH-treeniä jatketaan ja katsotaan saadaanko kulmaporhallukset hallintaan. Jos saadaan, niin sitten toki kokeisiin.

Jupiter:
Valjakkohiihtokisoissa starttaaminen ja sprintti-SM sekä normaalin matkan SM-kisoihin osallistuminen. Mahdollisesti myös kuivan maan lajeissa kisaaminen, esimerkiksi pyöräluokassa.

Agilityssä starttaaminen toivon mukaan kevään aikana virallisissa kisoissa. Ainakin hyppyluokassa, mutta toivon mukaan myös kontaktiesteet saadaan kuntoon ja agilityradoilla voi alkaa kisaamaan. Toivon mukaan tämän vuoden aikana voisi sitten nousta 2-luokkaankin ellei peräti 3-luokkaan. :) 

Paimennuksessa yritetään päästä herkkyyksistä yli ja jakoharjoitukset jatkuu. Jatketaan varmaan 2-luokassa kisaamista ja toivon mukaan itsevarmuus Jupiterilla saadaan sellaiselle tasolle, että voidaan nousta vielä 3-luokassakin kisaamaan.