tiistai 4. tammikuuta 2011

Eilen kävin Jerikon kanssa aamupäivällä tokoilemassa. Treenattiin seuraamista, luoksetuloa ja hyppyä, siis niitä liikkeitä joissa vielä on eniten hiottavaa.
Seuraaminen aika hyvää ja äänetöntä, käännökset tiiviitä. Otin myös muutamia hölkkäpätkiä, niitä on otettu kyllä todella vähän, pitäisi muistaa treenata sitäkin.
Hyppy ihan hyvä, mutta edelleen haluaisin Jerikon kauemmaksi esteen taakse pysähtymään. Namilla olen sitä paikkaa yrittänyt hioa, vienyt Jerikon nähden namin sinne kauemmaksi ja se onkin toiminut ihan hyvin. Käntyminen mua kohti on hiukan hidas, olen yrittänyt siihen saada enemmän intoa sillä, että heti kun se on kääntynyt ja pysähtynyt käskystä, heitän lelun taakse. Kyllä se jo siitä paranee.
Luoksetuloa sujuu myös aika hyvin, mutta välillä joko suoruus tai vauhti uupuu. Nyt olen palkkaillut ja vapauttanut suoraan edessä istumisesta ilman perusasentoon siirtymistä, koska alkoi jo ennakoimaan sitä.
Enpä ollut sitten muistanut tarkistaa hallin varauksia, ja puolisen tuntia treenattuani alkoi erään naisen vuoro. Hän kuitenkin ystävällisesti pyysi meidät jäämään häiriökoirakoksi omalle voittaja-luokassa kisaavalle koiralleen, ja mekin saatiin sitten kunnon häiriö paikkamakuuseen kun makuutin Jerikoa hetken samalla kun toista koiraa lähetettiin ruutuun.

Illalla meidän agilityvuorolla Jeriko oli ihan hassu, jotenkin ihan kuutamolla, ja muutenkin tosi herkkiksenä. Ensin harjoittelin puomia ja nostin aina vaan lähemmäksi alkua, ja sitten lopulta yritin saada sen nousemaan itse puomille, mutta Jeriko jalat luisti ja se olikin aivan hirvittävää Jerikon mielestä, ensimmäinen kerta kun Jeriko kunnolla pelkää jotain, lukuunottamatta silloin joskus 5 kk kun keinua kokeiltiin. Hyppäsi sitten puomilta alas parikin kertaa, toisella kertaa ihan ryminällä, ja oli sen jälkeen aivan rikki, luikki vaan mun edellä varastosyvennykseen. Sitten toisella harjoitusvuorolla Jeriko unohti vähän hypätä, tai hyppäsi vaan 5 senttiä ja naama edellä rimaan ja siitä nenälleen maahan, itsekin vähän säikähdin mutta käskytin vaan siitä putkeen ja yritin olla niin kuin ei mitään. Sitten piti ottaa ihan yksittäistä hyppyä ja palkata siitä ettei jää paha mieli. Mutta tehtiin kyllä hienoja hyviä sarjojakin, mutta välistä Jeriko oli aivan pihalla.. :D

Tänään lähdettiin taas Somerolle paimentamaan. Oli ollut tarkoitus harjoitella kepin käyttöä kotona, mutta en oikein tiennyt miten sen tekisi, ja oli aika vaikeaa ilman lampaita. ;D Jäi sitten kuivaharjoitukset yhteen kertaan.
Tällä kertaa Jeriko tykkäsi taas kiertää vain myötäpäivään, tai sitten syöksyi mun jalkoihin ja sieltä lampaiden sekaan. Itse olin auttamatta koko ajan jäljessä, tai sitten tein muuten vaan väärin kun en ymmärtänyt miten ohjauksen saisi perille. Tällä kertaa Jeriko myös otti herkemmin itseensä kepillä maahan paukuttelusta, kävi keppiin taas kiinni ja lähti välillä hallin ovelle murjottamaan ja sai oikein kutsumalla kutsua, että tuli takaisin. Ensimmäinen yritys lampailla oli sitten vähän sitä että yritin saada itseni jotenkin kasaan, mutta kyllä Jeriko hyvin myötäpäivään lampaita kiersi sitten kun annettiin rauhassi kiertää eikä kepillä yritty häiritä.
Välissä sitten katselin muiden suorituksia ja koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen, ja toinen kerta lampailla meni jo huomattavasti paremmin. Hoksasin, että sen kepillä sohimisen tarkoitus on estää Jerikoa ohittamasta mua, ja kun se kunnolla hoksasin niin pystyin ajoissa laittamaan kepin tielle, eikä itse asiassa sitten mitään kepillä paukuttelua tarvittukaan vaan Jeriko vaihtoi heti nätisti suuntaa! Kaikki oli vaan siitä kiinni, että olin ajoissa ja itse tietoinen siitä mitä ollaan tekemässä! :D Saatiin sitten hienoja kuljetuksiakin kun sain Jerikon pidettyä nätisti lampaiden takana, ja suuntakin välillä vaihdettiin. Jeriko myös kiersi erityisen hyvin lampaita, kauempana musta ja silti aivan nätisti, alkoi jo näyttämään oikealta paimentamiselta kun Jeriko ravaili melko rauhallisesti lampaiden ympäri ja välillä jopa kuljetti niitä. :)
Ensi viikolla sitten taas uudestaan, jospa sitä pääsisi nyt oikein kehittymään kun itse pääsi juonesta kiinni. Ostin meille nyt sitten 10-kerran kortinkin, eli jatkossa tullaan kyllä paimentamaan ja onneksi nyt alkoi jo näyttämään paremmalta omalta osalta! :D

Sitten parin tunnin kotimatkan jälkeen käytiin vielä pienet tokoilut tekemässä. Hyppyä harjoittelin Jerikon kanssa pikku hiljaa nostamalla estettä ja kävelemällä sen rinnalla, vapaasti hyppyyttämällä toisin sanoen. Sitten otin ihan oikeita hyppyharjoituksia ja lopuksi saatiin muutama juuri sellainen mitä halusinkin, meni tarpeeksi kauas esteestä, kääntyi hyvin ja pysähtyi, siitä palkka tai sitten kerran menin sivulla ja otin perusasentoon. Seisominen on onneksi niin vahva ettei sitä erikseen tarvitse harjoitella.
Luoksetuloharjoituksissa meinasi taas tulla vähän kiemuraa, ja sitten kun ei tullut kiemuraa niin ei tullut aivan niin lujaa kuin olisi suotavaa, mutta treeniä vielä. Tällä kertaa en viitsinyt pitkään treenata kun huomasi että alkaa väsymään. Muutenkin on senkin vuoksi ikävä käydä yksin treenaamassa ettei treeniin tule luonnostaan taukoja sillä lailla kun porukalla treenatessa..
Seuraaminen oli nyt jo aivan hiiren hiljaista, pystyin sitten keskittymään kunnolla itse seuraamisen hiomiseen. Hiottiin vähän sitä paikkaa, jos Jeriko edisti niin itse hidastin entisestään, jolloin Jeriko haki itse uudestaan oikean paikan, sitten muutama askel ja palkka. Ja muutenkin tempon vaihdoksia. Tällaista treeniä seuraamiseen jatkossakin, meni ihan kivasti. :)

2 kommenttia:

Immi kirjoitti...

Heippa! Teillä kuulostaa menevän hyvin! Mahtava kuulla. :) Kirjoittelin sulle tuossa äsken oikein romaanin, mutta sitten ihana uusi nettiyhteys olikin katkaissut yhteyden ja koko posti katosi tuhkana tuuleen. Tai jonnekin bittimaailmaan. Harmittaa niin vietävästi, että kirjoittelen sulle tässä uudemman kerran, kun pahin harmitus menee ohi. :)

Sabina kirjoitti...

Toi on kyllä ärsyttävää, itsellekin käynyt noin, eikä siinä tosiaan heti viitsi alkaa uudestaan samaa kirjoittamaan. =/
Meillä on huomenna möllitoko, päivittelen siitä tänne blogiin sitten iltapäivällä, pidä peukkuja. :)