sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Nenähommia ja rallattelua

Lauantaina käytiin Jupiterin kanssa hakutreeneissä. Jeriko ei nyt päässyt mukaan, koska käytin Ukon ja Jerikon fyssarilla torstaina ja halusin antaa sille pari vapaapäivää. Molemmat isot pojat oli aika jumissa, mutta toivon mukaan laser ja hieronta teki tehtävänsä ja kun nyt jäätkin pikku hiljaa sulaa eikä ole liukasta, niin eiköhän taas lihakset vetreydy.

No mutta Jupiter pääsi hakutreeneihin ja jatkettiin risteilyharjoituksia. Uudet maalimiehet nyt, Minna ja Netta, ja hyvin taas meni. On tuo ihanan avoin ja reipas pentu. :) Miten musta tuntuu, että unohdan jotain mitä tehtiin lauantaina, mutta ei kai me sitten kuitenkaan mitään muuta...

Tänään käytiin ensin Liisa-Idan ja Pasin kanssa treenailemassa. Liisa-Ida tallasi Jerikolle 750m pitkän jäljen kuudella kepillä (kauden eka, jee!) ja tehtiin sitten pennuille risteilytreenit ja Kidelle ilmaisutreenit, sekä esineruutu Jerikolle ja Kidelle jäljen vanhetessa. Risteilystä ei nyt suurta kerrottavaa, muuta kuin että hyvinhän se meni. Esineruutu hieman alas viettävään maastoon, oikein selkeää ja kivaa maastoa. Pasi laittoi esineet silleen etten tiennyt niiden paikkaa ja lähes näytösluontoisesti Jeriko nosti esineet kolmella nopealla pistolla. :) Ensmminen ja toinen esine oli kai aika lähellä toisiaan, tai niin mä sen ainakin hahmotin, kun samalta suunnalta nousi ja Jeriko selvästi toiselle pistolle lähtiessään tiesi jo missä on seuraava. Ilme oli sellainen, että lähetä minne lähetät, mutta mä menen tuonne. :P

Itse jälki meni ihan ok, janalla ensin kaarsi sivulle, mutta korjasi sitten liikkeensä suoraksi ja otti hienosti oikean suunnan oikealle lähtevästä jäljestä. Kepit nousi hienosti muuten, mutta kolmas keppi jäi. Vaikea sanoa, mutta Jeriko oli vähän jäljeltä sivussa niillä tietämin, mutta näytti yhdessä vaiheessa kuin sillä olisi ehkä ollut ajatus kepistä, mutta päätti antaa olla. Ei tosiaan voi varmaksi sanoa, kun Liisa-Idakaan ei tarkalleen kepin paikkoja muistanut. Mutta se oli sellainen vuoden eka jälki. Toivotaan, että alkais ne kaikki kuusi nousta jatkossa.

Sitten oli vuorossa Ukon rallitokokoe. Olin tosiaan ehtinyt ilmoittamaan Ukon tänne jo ennen sitä ensimmästä koetta ja toki nyt sitten kokeeseen mentiin vaikka ekan kokeen jälkeen niin urpolta tuntuikin. Nyt oli itse asiassa vähän parempi fiilis. Annoin reilusti Ukolle käskyillä apua, esim. ennen pysähtymistä sanoin "sivu", jotta Ukko olisi pysähdyksissä hyvin hereillä. Toimi hyvin ja suoritus oli silleen ehjä. Yksi hihnan kirityminen tuli, ja sitten radan loppuvaiheessa Ukko unohti hetkellisesti mitä edessä istuminen on ja yritti mennä vaan perusasentoon ja jäi aivan vinoon ja väärään rintamasuuntaan. En ole varma oliko oikeasti tarpeellista, paljon pisteitä olis mennyt ilman uusintaa, mutta uusin saman kyltin sitten kaksi kertaa tämän vuoksi eikä itse asiassa ihan sittenkään tehnyt niin hyvin kuin pystyisi. Käsiapukaan ei siis auttanut, siltikin  haki vaan perusasentoa. Onneksi muisti seuraavalla kyltillä taas yllättäen mistä oli kyse, teki tikkusuoran eteen istumisen ja pysyi hienosti suorassa peruutusaskelien aikana. :D

Tuloksena 90p eli toinen hyväksytty tulos ja selvä parannus edelliskertaisiin pisteisiin. En tiedä mistä johtui, mutta jotenkin ei tuntunut ihan niin urpolta kuin viime kerralla.. Katsotaan nyt jaksanko enää rallitokokokeissa Ukon kanssa kuitenkaan käydä. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos ei mitään muuta tekemistä ole niin sitten ehkä, mutta aika pitkä liuta muita asioita menee kyllä rallitokokokeiden edelle... :D

Ei kommentteja: