Kisapaikalla oli sitten iso härdelli, kun samaan aikaan medit kisasi, ei olla pitkään aikaan noin isossa hälinässä oltukaan. Rataantutustumisessa mulle iski vähän ongelma, kun olin ostanut uudet kalliit kengät, mutta joku niissä tuntui koko ajan huonolta. Tuntui, että en uskalla luottaa niihin kiihdytyksissä tmv, vaan tunne oli, että en tunne alustaa ja ne voi lähteä jalasta koska vaan. Note to self: älä osta uusia kenkiä hallikisoissa kun varpaat on jäässä. Vaihdoin sitten vanhat reikäiset kengät jalkaan ja niillä mentiin.
En oikein tiedä mikä sitten mun mielentilaan vaikutti niin, ei se enää ne kengät ollut, mutta jotenkin rata oli yhtä sekasotkua mielessä radalle lähtiessä. Jeriko tiputti ekan riman. Harvinaista. Mutta sitten nelosesteellä olin jo henkisesti sen verran eksyksissä, että Jeriko otti takaa vielä toisen ylimääräisen hypyn. Muuten rata mentiin siististi läpi, mutta yhteinen rytmi ja fiilis puuttui ihan täysin. Jeriko oli kyllä iloinen kun pääsi kuukauden tauon jälkeen agilitaamaan, mutta itse olin aika ruosteessa näköjään. ;)
Toiselle radalle uudella fiiliksellä. Lähdössä vielä vilkaisin rataa eteenpäin ja parempi varmuus mielessä lähdettiin radalle. Nyt olikin sitten fiilis kohdillaan, oltiin taas samalla radiokanavalla ja yhteys pelasi. Siis itse olin paremmin kartalla niin Jeriko heti toimi niin kuin normaalistikin. Ja kiva hieno rata, nollana maaliin vaikka pari kertaa joku rima vähän helähti, kun niin riskirajoilla vedettiin. Aika -6,28, etenemä 4,05 m/s. Sijoituksella ei juhlittu, mutta oli hienoa löytää taas se meidän oikea yhteinen fiilis. :)
Luulin itse asiassa, että SM-nollat tuli jo kasaan, mutta ilmeisesti olen muistanut meidän nollien määrän väärin... Nollia on yhteensä 7, mutta liian monta hyppynollaa, eli vielä yhtä agilitynollaa uupuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti