Uskolliset ystävät

Ukko on toipunut nopeasti kastraatiosta ja on tänään ollut jo ihan normaali. :) Tikit kasseissa ei tunnu yhtään häiritsevän eikä sillä ole pidetty kauluria, kun eläinlääkäriä ei sitä suositellutkaan. Sanoi, ettei edes haittaa jos se vähän nuolee. Ja kertaakaan en ole Ukon nähnyt nuoleskelevan haaraväliä, joten toistaiseksi saa ainakin olla ilman tötteröä.

Eilen illalla, kun Ukko oli vielä vähän tokkurassa, se sai kyllä runsaasti hoivaa ja seuraa talon muilta eläimiltä. Jeriko oli ensin vähän huolissaan, pesi Ukon korvia ja pohti hetken, että sopiikohan kissojen tulla Ukon luokse ollenkaan. Mun pienellä avustuksella tuli siihen tulokseen, että kyllä ne saa. ;) Jeriko on välillä niin suojelevainen jos joku laumasta on heikkona. :D

Pirskatti pitämässä vielä tokkuraiselle Ukolle seuraa. :)

Aamulla oli tosiaan kuitenkin jo täysin eri meininki ja Ukko ihan pirteä ja selvästikin täysin kivuton. Nyt sitten 10 päivän päästä poistetaan tikit ja parin viikon tauon jälkeen saa alkaa taas harrastamaan, siihen asti Ukko on sitten agilitystä ja vetohommista tauolla.

Aamupainit tuttuun tapaan.

Tänään sitten Jerikon kanssa agilitykisoihin ja olin kyllä innoissani! Kunnes sitten tulin hallille ja näin ensimmäisen radan... Muistui mieleen, että taisi olla niin, etten oikein tykkää Sari Mikkilän radoista (ihan kaikella kunnioituksella ko. tuomaria kohtaan) ja eka näytti heti jotenkin inhottavan kieputukselta ja koko ajan pitäisi pitää hallussa.

Eka rata meni kuitenkin itse asiassa tosi hyvin ja se oli päivän paras. Jos olisin tiennyt, että siitä lähtee alamäki, niin viimeisen esteen hylky olis heti harmittanut enemmän, mutta vielä siinä vaiheessa uskoin, että nollaakin saadaan. Rata meni siis tosi soljuvasti ja hyvin. Loppusuoralla Tero Strömbergin sanat kaikui mun korvissa, että "mitä sä siellä loppusuoralla himmailit?", mitä Tero oli siis eräissä kisoissa aiemmin kommentoinut. Päätin sitten, että minähän nyt spurttaan kunnolla ja huikkasin vaan Jerikolle "eteen" ja lähdin spurttaamaan. Oli vaan sitten liian kova häiriö Jerikolle ja tuli vikasta esteestä ohi. Kökkö. :(

Toisena hyppyrata. Tää oli itse asiassa vähän suoraviivaisempi ja siten ihan kivan oloinen rata. :) Mutta ei silti mennyt ihan putkeen. :( Spurttasin taas muurilta kunnolla, että ehdin persjättää, mutta sitten tulikin voimakas jarrutus ennen hyppyä ja olisko siitä johtunut, että Jeriko lähti ponnistamaan niin kaukaa ja rima tippui. Ja sitten vielä ohjasin vähän huonosti putken ja Jeriko tuli siitäkin ohi.

Viimeisenä sitten agirata. Tää oli kaikista radoista kököin. Mä en todellakaan tykkää putki-puomi erotteluista, koska niihin on aika useasti kosahtanut rata ja ne on vaan jotenkin tosi v-mäisiä kohtia hakea niitä virheitä. Tosin Mikkilä kyllä siirsi putken päätä vähän kauemmaksi puomista kuin mitä se oli alun perin, että sinänsä olis pitänyt onnistua. Aloin käskyttämään Jerikolle putkea heti ekan hypyn jälkeen, mutta Jeriko ei kyllä hetkeekään edes harkinnut sinne menemistä vaan syksyi mun ohi puomille. Siitä sitten palautin takaisin ja Jeriko lähti putkeen, ja heti aloin käskyttämään keppejä. Olis pitänyt kyllä ottaa ne siitä, mutta Jeriko syöksyi hypylle ja siitä sai multa kyllä vähän tiukan huudon peräänsä. Jatkettiin sitten edelleen rataa ja hetken aikaa meni aika kivasti, kunnes sitten putki-putki-hyppy -välissä meinas lähteä mun selän takaa kepeillä vaikka väitän ohjanneeni aika selkeesti kohti hyppyä. Jeriko oli TUHMA. :(

Harmillisesti ei nyt ollut torstain treenifiilis eikä edes se meidän normaali fiilis mukana tänään. Jeriko tais nousta vähän ylikierroksille kun pieni tauko kisoista. Lisäksi vikalla radalla Jeriko kyllä liikkui vähän jäykemmin, että tais väsymyskin painaa vähän jalkaa. Kyllähän kolme rataa on aika rankkaa ja kun on kisataukoa vähän, niin ei oo sitä parasta kisakuntoakaan. Ensi kisoihin kuitenkin taas hyvällä fiiliksellä. Jerikon on silti mun luottokoira. :)