PPR Ukko ja Jerikolle toinen hypärinolla

Hektinen viikonloppu ollut, sen voin sanoa. Eilisen työtunteja olin tehnyt jo etukäteen pois ja lähdin jo ennen puolta päivää kotiin, koirat nappasin autoon ja huristeltiin Kiikalaan (valitettavasti vielä vanhalla autonrähjällä) missä Ukko starttasi SPKY:n perusradalla. Eka rata oli rehellisesti sanottuna hirveetä kaahotusta, Ukko ei ottanut varmaan yhtään muita kuin laukka-askelia koko matkan, puski lampaita mun ohi, että pääsis sitten taas kokoamaan. Prässäsi ja ärsytti ja tiesihän sen, ettei lampaat sellaista jää katselemaan. Lisäksi sitten itse olin ihan pihalla, että miten saa/pitää toimia. Kun käskettiin jättämään lampaat tiettyyn paikkaan, niin ei niitä siihen kirjaimellisesti pitänyt jättää vahtimatta, vaan vahtia niitä. Oman epähuomioni vuoksi lampaat ehti luisua liian kauas, eikä Ukko enää saanut tilannetta pelastettua (varsinkaan sillä meiningillä mitä koko rata oli ollut).

Tuli vähän ikävä Katjaa, kun Ukko meni niin hienosti sen kanssa. Jos Katja olis ollut paikalla, olisin ihan väkisinkin änkenyt Ukon Katjan ohjattavaksi uusintarundille. :D Marikallekin yritin kaupitella, mutta Marika kannusti itse yrittämään uudelleen ja neuvoi miten kannattaa toimia. En tosiaan ollut siis edeltävästi nähnyt yhtään perusradan suoritusta, enkä tiennyt miten pitäisi toimia eri tilanteissa.

Uusinta menikin sitten ihan ok, Ukko oli paremmin kuulolla kun käskytin tiukemmin ja peruskuljetuksessa meni itsenäisestikin maahan jos koki tulleensa liian lähelle lampaita. Kaahotusvaihde meinas mennä vapaassa kuljetuksessa päälle, mutta pysyi hallussa. Lampaan kiinniotossa käskytin Ukkoa vahingossa vähän liikaakin, kun olis pitänyt antaa sen vaan mennä, kun osaa kyllä ihan itsekin pyöriä ympärillä, mun kokemattomuuden piikkiin menee. Lammas saatiin kiinni ja sitten häkitykseen, jossa yritin avata häkin oveta väärältä puolelta ja lampaat meni kertaalleen häkin ympäri tämän vuoksi. Sitten taas pieni oma arviointivirhe, mutta tämän jälkeen lampaat siististi häkkiin. Häkistä pois otossa Ukolla oli pieniä vaikeuksia mennä lampaan ja häkin väliin, kun yksi oli kääntyneenä päin, mutta onnistuihan sekin. :) Poispäinajoa tehtiin loputtomalta tuntuva matka ja Ukosta näki, että oli helteessä jo fyysisesti ihan poikki ja olisi sen vuoksi jäänyt vaan peesaamaan lampaita eikä meinanntu ottaa käskyjä normaalisti.

Saatiin kuitenkin kaikki tehtävät suoritettua ja siten SPKY:n perusrata hyväksytysti suoritettu. :)

Perusradan jälkeen sitten äkkiä kotiin ja kissat, Matti ja kamat autoon ja mökille. Korkattiin tietenkin heti illalla laiturihypyt ja sitten lauantaina alkupäivästä itse otin aurinkoa ja koirat pyöri ympärillä iloisina. :)

Sitten iltapäivällä ajettiin Orivedelle kisoihin. Ukko kulki taas mukana, kun yritän saada sitä turhaumaa. Tosin tällä reissulla Ukko jäi aina ihan hiljaa autoon odottamaan, eikä mitään protesteja kuultu..

Päivä oli kuuma, mutta ei niin kuuma kuin moni päivä viime viikkoina, mittari näytti noin 25 astetta, kivituhkakenttä hohkas ekan radan aikana kyllä aika mallikkaasti kuumaa. Ekalla radalla jännittikin sitten oikein kunnolla, psyykkasin itseni tavallaan ulos pelistä, kun nollia oli tullut tosi vähän jos yhtään ja melkeinpä nollalla olis ollut sertissä kiinni. Eka virhe tuli kyllä A:n alastulolta, jonka Jeriko loikkas. Tämän jälkeen itselle jotenkin keskittyminen herpaantui ja Jeriko lähti lapasesta, ohitti yhden hypyn ja otti pari ylimääräistä sen sijaan. Pääasia kuitenkin, että rata mentiin tosi hyvällä fiiliksellä! :)

Toisen agiradan lähdössä jäin jotenkin ihan unelmoimaan, kun Jeriko jo tuli vauhdilla ja olis pitänyt liikkua. Putken jälkeiselle hypylle olin ihan auttamatta myöhässsä, mutta Jeriko otti sen kuitenkin. Jostain syystä kuitenkin kepit osoittautui todella vaikeiksi, ei meinannut sujua vaikka otin kunnolla taakse päin uuteen lähetykseen. Loppurata meni sitten taas jo tosi kivasti, A:n kontakti tuli otettua, tosin vähän turhaa hidasteli, samoin keinulla. Mutta hyvä rata joka tapauksessa! :)

Viimeisenä hypäri, tosi hauska rata taas. Ainut, että ohjausvaihtoehtoja tuntui olevan aivan liikaa, enkä rataantutustumisen aikana saanut tehtyä varmaa suunnitelmaa. Päätin sitten valita ne "riskiohjaukset". Keppien jälkeinen putki tuli ohjattua vähän löysästi ja Jeriko meinas tulla ohi, sain kuitenkin korjattua takaisin putkeen. Hieman kyllä harmittaa, että serti saattoi jäädä saamatta pelkästään tämän virheen vuoksi. Mutta hieno rata taas joka tapauksessa ja kiva kisapäivä oli! :)

Kisapäivän kuumuutta oli helpottamassa iso vesitynnyri, johon koirat pääsi pulahtamaan. ;)