lauantai 5. tammikuuta 2013

Temppuilua ja poseerausta

Agilitytreenit tällä viikolla meni taas oikein hienosti. Erityisesti Ukko pitää mainita, aivan hirveästi vauhtia tullut, radanlukutaitoa ja meininkiä! Ukko irtoaa hyvin esteille, pystyn nyt vetämään Ukon esteen toiselle puolelle ja sitten irrottamaan Ukon hypylle, mikä vielä alkusyksystä oli hankalaa. Ukko tuli jo todella hyvin ohjaukseen eikä esteitä enää ohitella, jos olen yhtään näyttänyt mihin pitäisi mennä niin Ukko jo tietää että edessä olevat esteet suoritetaan. Aivan superhienoa 10 esteen pätkää tehtiin. :) Lisäksi Ukko teki puomia kokonaisena, vauhtia ja intoa on tullut tähänkin, jopa siinä määrin ettei sinne alastulokontaktille ihan saatukaan vauhtia pysähtymään. Itse ehkä haukkasin tässä liian isoa palaa ja irtosin eteenpäin, jatkossa sitten täytyy alkuun jäädä vähän lähemmäksi alastuloa Ukon avuksi. Mutta hienolta näyttää. :)

Oon vihdoinkin ottanut itseäni niskasta kiinni ja alkanut opettamaan Ukolle vatitreeniä. Tähän mennessä meidän "turhat" temputteluthan Ukon kanssa on rajoittuneet jalkojen laittamiseen laatikkoon, eikä sitäkään olla tehty pitkiin aikoihin! Mutta nyt Jonnan ja Lovan blogista asia taas muistui mieleeni ja aloin treenaamaan. Jerikonkaan kanssa ei olla kyseistä harjoitusta tehty aikoihin ja Jerikokin sai palautella mieleen. Mutta siis Ukko. Aloin ihan rehellisesti sheippaamaan tassujen laittoa vadille eilen illalla ja nyt Ukolla alkoi olemaan oikein kivaa vastetta sheippaamiselle ja tosi nopsaan hoksas homman idean. Siitä sitten ihan sheippaamalla ollaan jatkettu takajalkojen liikettä vatia ympäri ja Ukko ottaa muutaman askeleen ristiin vastapäivään ilman mun liikeapua. Siis huikeen nopeasti hoksas ton idean! :) Vielä sitten aion opettaa Ukonkin pyörimään vadin ympäri itsenäisesti ilman, että mun tarvii liikkua mukana, vähän niin kuin Jerikokin tekee, eikä siinä varmasti nokka kauan tuhise, kunhan vaan viitsin yhtään harjoitella. ;)

Tänään piti mennä tokoilemaan aamupäivällä, mutta aamulla heräsin siihen, että maha oli aivan älyttömän kipeä. :( Pelkäsin jo, että joku mahatauti muhun kunnolla iskee, mutta mahakipu meni siinä sitten aamupäivän mittaan pikku hiljaa ohi. Illemmalla käytiin kyllä tokoilemassa, Jeriko teki vähän muokattuja treenejä: ruutua niin, että matkalla oli kaikkea roinaa lempileluista lähtien, ohjattua noutoa taas kahdella pallolla, merkkiä ja merkiltä merkille menoa, noutoa ja noudosta merkille menoa kapulan kanssa. Ruudun häiriötä ei olla hetkeen otettu ja sen kyllä huomas, hirveet kaarteet Jeriko teki vaikka ruutuun menikin, kerran meinas kyllä jäädä frisbeelle... Huomautin siitä Jerikolla tiukalla äänellä ja seuraava ja viimeinen toisto olikin loistava, kun Jeriko meni tikkusuoraan keskellä ruutua frisbeen yli juosten. :) Ohjatun noudon suunnat on nyt Jerikolle selvemmät, mutta haettiin lähtökulmaa noutoon niin, että heitin pallot kauas Jerikon sivuilla ja sitten vielä niin, että toinen pallo siihen samaan suuntaan häiriöksi. No, ei hämännyt Jerikoa. Lelujen kanssa Jeriko on jotenkin tosi paljon varmempi kuin kapuloiden. Noudosta merkille olikin Jerikosta ihan hassu, meinas tulla eteen luovuttamaan vaikka joutui kiertämään mun ympäri, mutta toisella toistolla sitten jo tajus hienosti ja meni merkille kapula suussaan. Ai miksi teen tällaisia? Ihan vaan huvikseen, vaihtelun vuoksi ja jotta liikkeisiin tulis varmuutta kun niitä tehdään mitä erikoisimmissa yhteyksissä. ;)
Olin miettinyt ilmoittaa Jerikoa helmikuun alkuun EVL:n kokeeseen johon ilmoittautuminen alkais maanantaina, mutta päätinkin nyt kerrankin malttaa. Tehdään liikkeet nyt kunnolla varmoiksi, muunnellaan jo valmiita liikkeitä ja tehdään niihin häiriötä ja erikoisilla jutuilla haetaan vielä lisävarmuutta, ja sitten samalla ohjattua varmistellaan vielä lisää. Ilmoitan vasta sitten, kun se on oikeasti sellainen mitä haluan. Että jos sitten vaikka saisi sen ykkösen heti ensimmäisestä kokeesta, kun malttaa sen ilmoittautumisen kanssa. ;)

Ukko teki seuraamispätkiä, vähän meinaa ehkä toi kylmässä treenaaminen latistaa Ukon fiilistä, kontakti ei ollut niin mainio kuin esim. tiistaina suuremman häiriön alla, mutta ihan jees silti. Lyhyesti sitten vaan treenattiin Ukon kanssa, pari vauhtinoutoa päälle ja pari ruutuun lähetystä ja sitten treenin loppuun kivat leikit. Tuija mua toppuuttelikin, että ota kerrankin niin lyhyt treeni, että "loppuu kesken", varsinkin kun oli vähän ikävää pakkasessa tehdä, että Ukolle jäisi vähän nälkä vielä. Kiitos Tuija, toppuuttelua mä nimenomaan välillä tarvitsenkin. ;)

Päivällä käytiin poikien kanssa lenkillä ja ulkoilutin pitkästä aikaa vähän kameraakin, kun oli niin hieno sää. Ja kerralla tuli sitten tietty otettua sellaiset 250 kuvaa . ;) Jos ulkoiluttaisin kameraa useemmin, niin malttaisko sitten olla kerralla napsimatta niin paljoa..? :D


 Opetus agilitymaailmaan: tiukoilla kurveilla voittaa paljon aikaa ;)

Kyllä osaa Ukkokin olla kaunis, kun sopivasti kulmasta kuvaa ;)

Meidän valokuvamalli, aina niin kaunis. :)




Ukko kateellisena Jerikon tikusta

Ukko nauttii kepistä, Jeriko lumikylvystä.


 Jerikon nautiskelu jatkuu. :)


Jerikon vuoro olla vähän kateellinen. ;)


 Nyt ei ole enää mikään tikku, kun löytyi ihan kunnon keppi! ;)

Pojat kirmaa auringonlaskuun...

2 kommenttia:

Nova kirjoitti...

Wau, Ukko on upea!

Sabina kirjoitti...

Ukko kiittää kehuista. :)