perjantai 7. lokakuuta 2011

Apua monelta taholta

Viikko on kulunut rauhallisesti, jalkaa pystyy pikku hiljaa alkaa käyttämäänkin. Jeriko on kyllä mainio, ei ole tästä yhtäkkisesti muutoksesta himotreenauksesta lähes täydelliseen treenaamattomuuteen pahemmin hermostunut. Ainut mistä huomaa, että energiaa ei olla normaaliin tapaan poltettu on se, kun tulee vieraita ovesta sisään, intoa vieraiden tervehtimiseen riittää hieman normaalia enemmän. Edelleen kuitenkin fiksun pojan saa helposti käskyllä rauhoittumaan eikä mitään varsinaista hysteriaa ilmene. :D

Keskiviikkona käytiin Hyvinkäällä Laioksella. Mitään pahempia juttuja Jerikosta ei löytynyt, jotain "viskeraalista/syvien lihasten jäykkyyttä", mitä lie se sitten tarkoittaakin.. Olen ihan tyytyväinen siihen, että tuo on ainut "vika" mitä löytyy, voi kuulemma johtua ruokavaliosta, joten maksaa kai vaivan jättää puurosta kaura pois kuten suositeltiin.. Mutta Jeriko on kyllä hassu valittaja, ei yritä estellä tai mitään ja antaa ihan rauhassa hoitaa, mutta kun löytyy joku vähänkään jäykkä kohta niin pitää alkaa inistä. Tosi-Mies. :D

Tänään Jeriko oli oikein kunnon 10 km suomaastolenkillä Katrin ja Patun kanssa. Nyt oli kuulemma Jeriko itsekin pitänyt oikein tarkasti silmällä ihmisiä ettei vaan kadota, selvästikin ottanut opikseen tiistaisesta! ;) Jeriko oli kuulemma juossut käytännössä koko matkan siksakkia suolla, siinä missä kaveri labradorinnoutaja Patu oli tyytynyt hölköttelemään pitkospuita pitkin. Energiaa on siis varmasti poltettu ja ruokakin maistui kotona harvinaisen hyvin! :D Suurkiitos Katrille, että viitsit ottaa Jerikon mukaan, kyllä nyt kelpaa. :)
Myös pikkusiskoni Anette ja Annele ovat käyneet ulkoiluttamassa Jerikoa ja ovat tulossa huomennakin aamulla tänne, heille myös iso kiitos! <3

Aivan täydellistä treenitaukoa ei olla pidetty, tietenkään. ;) Sisällä ollaan treenailtu metallikapulan pitoa/noutoa ja se sujuukin jo tosi hyvin, ote on tosi hyvä. Tänään otettiin pikaisesti pihassa ja ihan ok meni, vaikka Lulu juoksi koko ajan häiritsemässä ja pinkoi kapulan perään kun heitin eikä Jeriko sitten tohtinut hakea sitä ennen kuin Lulu väistyi. :D Pitäisköhän opettaa tolle kisalle nouto, kun taipumusta näyttäisi olevan.. ;) Vähän siis kuitenkin oli turhaa häiriötä enkä sitten ottanut kuin pari heittoa, kun en kuitenkaan pystynyt itse liikkumaan normaalisti ja innostamaan Jerikoa, turha tehdä sitten hitaita noutoja kissan häiritessä.
Tunnaria ollaan otettu terassilla ja on mennyt tosi hyvin, tänään teetin Jerikolla kolme toistoa eri "kuvioilla" ja kaikki toistot menivät aivan nappiin, ei koskenut vääriin ollenkaan ja otti oman varmasti heti kun pääsi kohdalle.
Myös kaukkareita ollaan otettu. Maasta seisomaan nousussa käy vielä välillä niin, että nousee liian etupainoiseksi ja siitä seuraava istuminen tai maahanmeno on hieman huonompi. Kokonaisuudessaan kuuden vaihdon aikana Jeriko kuitenkin liikkuu ehkä korkeintaan 5 cm.. Kuitenkin haluaisin kaukkareista aivan täydelliset eli edelleen hinkkaan maasta seisomaannousua jotta siinä päätyisi hyvään asentoon. Toivon mukaan siinä näkyisi pian edistymistä, muuten pitää ehkä lopulta tyytyä tuohon pienen pieneen liikkumisriskiin..

Nyt ovat myös vanhat temput oven sulkeminen ja valojen sammuttaminen tulleet käyttöön. Eilen illalla, kun olin jo nukkumassa ja Matti vielä valvoi, Jeriko tuli makkariin ja työnsi tietty oven aivan auki. Keittiöstä paistoi valo sitten ikävästi silmään, mutta ei haittaa, pyysin vaan Jerikon sulkemaan oven eikä tarvinnut itse nousta. Kätevää! ;)
Nyt ollaan myös treenailtu oven sulkemista ja valojen sammuttamista peräkkäin, mikä on hieman tuottanut hämmennystä Jerikolle ja aluksi sekoitti käskyjä toisiinsa, mutta alkaahan se sujua, reipas pikku apulainen. <3
Ps. älkää kertoko viranomaisille, että täällä käytetään eläintyövoimaa ;)

 

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Meillä on ihan tyystin unohtunut tuo valojen opettelu. Oon sen alottanut, mutta miksihän se sitten unohtu... Hmm. Pitääpä ottaa nyt ja opettaa loppuun asti, jos joskus jotain sattuu. :D

Jeriko on kyllä niiin ihana! Oikein tomerana katsoo, että mitä vain niin minä teen. Hurmaava paimen! <3

-Heidi- kirjoitti...

Fiksu kaveri :) Marneus osaa nuo temput kans, tai en tiedä osaako enää kun ei olla hetkeen noita harjoiteltu.

Sabina kirjoitti...

Helposti kyllä tulee aloitettua jonkun tempun harjoittelu tai harjoiteltua se valmiiksikin, mutta sitten se unohtuu ja jää yleistäminen ja vahvistaminen ja huomaa pian lähtevänsä taas alusta harjoittelemaan. :D

Nytkin mietin, että voisi tässä aikansa kuluksi, kun ei muutakaan pääse tekemään, harjoitella sisällä myös peruuttamista uusiksi, koska sen Jeriko on selvästi jo unohtanut kun ei olla aikoihin tehty..

Sabina kirjoitti...

Niin joo, ja nyt harjoitellaan myös kissojen tunnistamista ja niiden luokse menemistä, joka myös kuuluu joukkoon "aikaisemmin aloitettua ja unohdettua". :D Kätevä taito sekin jos kissat päättää tehdä katoamistemppuja niin Jeriko voi auttaa etsimisessä. ;)