Enpä sitten mihinkään kuukauden taukoon pystynyt treenaamisessa, itse asiassa meni ehkä 5 minuuttia edellisen tekstin julkaisusta kun taas jo harjoittelin luoksetulon eteen istumisen paikkaa. :D Seuraavana päivänä mentiin treenaamaan vielä Sannan ja Idan kanssa. Idaa en ollutkaan nähnyt sitten lukioaikojen, enkä siis myöskään hänen kahta nöffiään. Sannan koirat suhtautuu näihin mustiin jättiläisiin aika varauksella, mutta kun Jerikon päästi lopuksi leikkimään niin ei tuottanut mitään ongelmaa, Jeriko on niin ihanan reipas! :) Aluksi vähän jännitti, mutta sitten lähti juoksuttamaan isompiaan ja näki kuinka nautti juoksemisesta. Eikä edes se että pari kertaa jyrättiin hätkähdyttänyt yhtään. Itse treenikin meni ihan ok, sitä luoksetulon paikkaa otin ja seuraamista. Seuraaminen ihan ok, mutta ei ollenkaan niin hyvä kuin nuorempana.
Tortaina treenattiin Tuijan kanssa. Tuijalla oli toko-este mukana, ja otettiin Jerikon kanssa ensimmäiset harjoitukset hyppyä. Mukavasti meni. Sitten toimittiin Ronjalle paikkamakuun häiriönä, otettiin seuraamista (meni taas ihan ok, mutta ei mitenkään erityisen hyvin) ja kaukokäskyjä. Kaukokäskyt Jeriko on sisäistänyt tosi hyvin, ei yritä yhtään hinautua mua kohti ja tekee liikkeet tyylipuhtaasti.
Anita soitteli treenien aikana ja uudestaan niiden jälkeen, ja hyvä että soittikin, huomautti tosta meidän takajäljen ajamisesta. En mitenkään tarkoituksella sitä ajanut, mutta kun keräsin merkkejä annoin Jerikon käydä jälkeä läpi sen kummemmin ajattelematta! Mutta hyvä että tuli tässä vaiheessa selväksi, ennen kuin Jeriko oikein tottuisi tekemään takajälkeä!
Tänään olin aamulla katsomassa ryhmänäyttelyä Tampereen vinttikoiraradalla. Ronja oli juniori-kehässä. Ja hienostihan se meni, Ronja sai sertin ja oli VSP. Siinä katsellessa jäi vähän harmittamaan että se ilmoittautuminen pääsi menemään multa ohi, mietitytti miten Jeriko olisi nyt pärjännyt. Siitä on nyt ainakin tullut enemmän aikuisen näköinen ja turkki on aika hieno, mun mielestä ainakin. :) Tuija sitten ehdotti että lähdettäisiin Seinäjoelle KV-näyttelyyn heidän matkassaan, ja niin taidetaan tehdä. Aika jännä paikka kun on hallinäyttely ja vielä KV, mutta kokeillaan. :) Nyt sitten vaan paljon canicross-lenkkejä alle ja kunnon harjoittelua kehäjuoksusta ja seisomisesta.
Seuraamisen olen ajatellut jättää toistaiseksi treenivalikoimasta kun ei se treeneissä oikein suju toivottavalla innokkuudella. Sen sijaan normaalien lenkkien päätteeksi kotia lähestyessä Jeriko alkaa tosi paljon tarjoamaan kontaktia ja seuraamista, ja olen käyttänyt niitä hetkiä hyödyksi ja ottanut pieniä seuraamispätkiä jotka on mennyt jo paljon paremmin. Vähän kyllä liian lähellä taitaa Jeriko jo seurata.. Täytyy kiinnittää siihen vähän huomiota..
Luoksetulon paikka on tullut hienosti kuntoon, lamppu syttyi Jerikon päässä ja osaa nyt tosi hienosti korjata asentoaan jos menee huonosti, pääasiassa tulee kyllä suoraan asentoon heti kerrasta. Vaikka pyytäisin sen eteen suoraan sivulta! :) Siis todella hyvin on nyt tajunnut mikä on homman nimi. Asento on kyllä tosi hieno vaikka itse sanonkin, oikein oppikirja mallinen: istu suoraan ja tiiviisti, katse suoraan silmiin ja leuka tiiviisti reisien päällä. Pikku hiljaa voi alkaa sitä etäisyyttäkin sitten ottamaan ja nopeutta. Ja tästä on tullut ehkä Jerikon uusi lempiliike, ainakin tarjosi sitä tänään perusasennon sijaan vaikka perusasento on ollut edellinen lemppari!
Pysähtymistä ollaan myös hiottu, siihen ei olla vielä noin varmaa tasoa saatu, mutta harjoitus jatkuu. Tänään otin niin että heitin pallon naksun jälkeen taakse palkaksi, enpä kyllä huomannut että olisi tullut eroa suoritukseen, ehkä jopa hämääntyi tästä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti